Kosteus haastaa työmaat koosta riippumatta

KOSTEUSONGELMA. Isolla työmaalla rakenteisiin menee aina kosteutta. Oleellista on, ettei vesi jää rakenteiden sisään.

Kirjoittaja:
HEIKKI SOPANEN

Rakennusliike Skanskan tulosyksikön johtaja Kari Hovi on viime päivinä joutunut kaiken muun vastuun ohella vastailemaan kosteuskysymyksiin. Skanska urakoi Lappeenrannassa kauppakeskus Ison-Kristiinan laajennustyömaata, ja rakennuksen yhden nurkkauksen seinäelementtien eristeistä on tirissyt vettä.

Ilmiön huomannut kaupunkilainen otti yhteyttä Etelä-Saimaaseen ja hämmästeli, kuinka moinen on mahdollista.

-Tämän kokoisella työmaalla rakenteisiin on mahdollista päästä vettä runkovaiheessa. Tärkeintä on, että huolehdimme, ettei kosteus jää rakenteisiin. Ja niin teemme tässäkin tapauksessa, Hovi kertoo.

Hovi sanoo, että kun rakennuksessa ei ole vielä vesikattoa, rakenteet ja materiaalit pyritään suojaamaan mahdollisimman hyvin. On kuitenkin täysin mahdotonta pitää kaikkea suojassa sateelta, koska työmaa on niin laaja.

-Nyt elementtien villat olivat päässeet kostumaan, ja kun vahinko on tapahtunut, kostuneet eristeet vaihdetaan ja suojausta parannetaan. Lisäksi asennamme kosteudenhallintasuunnitelmamme mukaisesti rakenteisiin mittausantureita, joilla tarkkaillaan jatkossa rakenteiden kuivana pysymistä.

 

Iso-Kristiina sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa. Laajennusta rakennuttaa Lappeenrannan Villimiehen Vitonen Oy, jonka omistavat kiinteistösijoitusyhtiö Citycon ja Ilmarinen.

Laajennustyömaa on kaupunkilaisten silmätikku paitsi massiivisuutensa vuoksi, myös siksi, että rakennukseen tulee uusi kaupunginteatteri. Teatterin kustannuksista ja tarpeellisuudesta on kinasteltu, ja moni kaupunkilainen seuraa tiiviisti rakentamisen edistymistä. Teatteriosan rakentaminen on kylläkin vasta alkuvaiheissaan.

Ison-Kristiinan laajennusrakennuksen seinille asennetaan parhaillaan niin sanottuja sadetakkipeltejä. Ne estävät kosteuden pääsyn ulkoapäin seinärakenteisiin. Hovi kertoo, että rakennuksen vesikattotyöt alkavat juhannuksen tietämissä, pari viikkoa ennakoitua aikaisemmin.

 

Suuren rakennustyömaan rakennusaikainen valvonta jakautuu viranomaisvalvontaan ja omavalvontaan. Kunnalliset rakennustarkastajat suorittavat rakennusluvan mukaiset katselmukset. Niitä tehdään niin usein kuin on tarve, minimissään kymmenkunta.

Rakennusvalvojien velvollisuus on huomauttaa rakentajaa aina, kun on aihetta.

Itse työmaalla vastuu rakennushankkeen laadusta ja toteutuksesta on rakennushankkeeseen ryhtyvällä. Hänellä on velvollisuus palkata ammattilaisia, jotka suunnittelevat ja rakentavat niin, että kaikki menee ohjeiden mukaan. Rakentamisen laadusta kantavat vastuun työn tekijät.

Työmaalla urakkavalvojat valvovat oman urakkansa tekemisen suunnitelmien, lupien ja määräysten mukaisesti.

 

Rakentamista ohjeistetaan ympäristöministeriön laatimalla rakentamismääräyskokoelmalla. Sieltä löytyvät jo nyt selkeät määräykset rakennusaineiden, -tarvikkeiden ja rakennusosien suojaamisesta.

Asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) aikoo kuitenkin laittaa rakennustyömaiden kosteudenhallinnan ja rakennustarvikkeiden suojaamisen lopullisesti kuntoon uusilla määräyksillä. Hän on linjannut, että rakennustöissä edellytetään jatkossa aina sää- ja olosuhdesuojausta, ja asiaan liittyvä asetusluonnos on tarkoitus saada lausunnolle vuoden lopulla.

Skanskan Kari Hovi sanoo, että rakentamisen laatua eteenpäin vievät ohjeet ja säännökset ovat aina tervetulleita.

 

Kosteusbyrokratiaa

Eduskunnan tarkastusvaliokunta tilasi selvityksen rakennusten kosteus- ja homeongelmista 2011.

Valiokunta antoi 2012 valmistuneesta selvityksestä mietinnön eduskunnalle.

Eduskunta laati hallitukselle kirjelmän, jossa edellyttää, että hallitus tekee jotakin.

Nyt toimenpiteitä työstetään viidessä eri ministeriössä.

Ympäristöministeriö koordinoi kokonaisuutta.

Oikeusministeriö miettii erikseen sanktioita ja vastuukysymyksiä.

Samanaikaisesti uudistetaan rakentamismääräyskokoelman kosteutta käsittelevää osiota.

Heikki Sopanen