Venäläisten omistuksessa olevat eteläkarjalaiset matkailukeskukset eivät sovi menestyvän liiketoiminnan mannekiiniksi. Kunnat odottavat tappiollisilta yrityksiltä turhaan tuloveroja, ja työpaikkojakin ne tarjoavat vähänlaisesti.
Menestyneimmilläänkin venäläisten matkailuliiketoiminta pyörii kituliaasti. Pahimmillaan kiinteistö on kiinni tai jopa tuhoutumassa, kuten on käynyt Joutsenrannassa.
Jotkut ovat tuottaneet isoja tappioita vuodesta toiseen, mutta toiminta on jatkunut omistajien jopa miljoonien eurojen lisärahoituksella.
Maailmanpolitiikkakin voi riepotella. Taipalsaaren Toijansalmen 90-prosenttisesti valmiin lomakylän rakentaminen tyssäsi kevättalvella. Matkailubisneksen piti käynnistyä heinäkuussa.
Lomakylän rakentamista rahoitti moskovalaisen rakennuttajan Ukrainassa liiketoimintaa pyörittävä isä, jonka rahansiirrot ulkomaille tyssäsivät kuin seinään Ukrainan kriisin myötä.
Rakennuttajan suomalainen pankkikaan ei halua rahoittaa loppuun rakentamista, kertoo rakennuttajan asiamies Irina Rantanen Unifalda-yhtiöstä. Puuttuvan rahoituksen toivotaan löytyvän ja rakentamisen jatkuvan syksyllä.
Yksi isot tappiot tuottaneista matkailukiinteistöstä on Karjalan Lomahovi Parikkalassa. Se tuotti viime vuonna tappiota yli 700 000 euroa noin 280 000 liikevaihdolla.
— Tänä vuonna teemme nollatuloksen tai jopa voittoa, jos saamme huviloitamme myytyä, lupaa johtaja Ivan Tshernov.
Lomahovi rakennutti jokunen vuosi sitten Argusjärven rantaan neljä hulppeaa vuokrahuvilaa, joita nyt halutaan realisoida.
Tappioita ovat syventäneet erilaisten oikeudenkäyntien tuomat korvausvelvollisuudet. Ne ovat Tshernovin mukaan nyt ohi.
— Olemme oppineet ajattelemaan suomalaisittain, hän sanoo.
Tshernoville myönnetään viisumi vain puoleksi vuodeksi kerrallaan, mikä haittaa työntekoa.
— Muissa maissa isoille investoijille annetaan etuja, mutta ei Suomessa, hän harmittelee.
Akatemiatutkija Päivi Karhunen Aalto-yliopiston Cemat-tutkimuslaitoksesta sanoo, että venäläisillä motiivi tulla Suomeen yrittäjäksi ei välttämättä ole itse liiketoiminta.
— Heillä voi olla motiivina saada tuotua perhe Suomeen ja lapset kasvamaan turvallisessa ympäristössä. Heillä voi myös olla toinen bisnes Venäjällä, jolla rahoitetaan liiketoimintaa Suomessa, Karhunen sanoo.
Toimintaympäristö Venäjällä on toisenlainen kuin Suomessa. Venäjällä asioita tehdään päivästä päivään -mentaliteetilla.
— Venäjällä ei ole strategisen suunnittelun kulttuuria, sanoo Karhunen.
Menestyvät venäläisten matkailubisnekset ovat Etelä-Karjalassa harvassa
1. Karjalan Lomahovi, Parikkala
Hotellia ja mökkikylää pyörittävän Argusjärven Hovi -yhtiön liikevaihto 2013 oli 280 000 euroa ja tappiota tuli 724 000 euroa. Moskovalaisomistaja on antanut yhtiölle kaikkiaan 1,5 miljoonaa euroa pääomalainoja, mutta yhtiön oma pääoma on pakkasella yli neljä miljoonaa euroa.
2. K-Vizit, Rautjärvi
Pietarilaisyhtiö K-Vizit aikoo 2015 rakentaa hotellin ja mökkikylän kunnan omistamalle maalle.
3. Rantalinna, Ruokolahti
Jugendlinnan hotelli-ravintolaa pyörittävän yhtiön liikevaihto 2013 oli noin 280 000 euroa ja tappio 456 000 euroa, mikä on suurin piirtein saman verran kuin 2012. Suunnitteilla on hotellitoiminnan laajentaminen ja uudisrakennuksen rakentaminen.
4. Saimaan Lomahovi, Ruokolahti
Saimaan Lomahovin ja korpihotelli Saimaanrannan kokonaisliikevaihto 2012 oli 584 000 euroa ja tappio 75 000 euroa. Tappio ja liikevaihto ovat hieman pienentyneet viime vuosina.
5. Freelandia, Ruokolahti
Venäläisten pyörittämä kiinteistöyhtiö ei ole toimittanut tilinpäätöstietoja kaupparekisteriin vuoden 2009 jälkeen. Sekavan lomakylän tilanne muuttunee, sillä keväästä lähtien 90 prosenttia kiinteistöosakeyhtiöstä on viereistä Freeski-laskettelurinnettä pyörittävien Veli ja Vesa Toiviaisen omistuksessa ja loput venäläisillä yksityishenkilöillä. Toiviaiset aikovat pistää yhtiön hallinnon kuntoon, siivota rämettyneen kylän ja ehkä myöhemmin investoida uusiin lomarakennuksiin.
6. Saimaa Lakeside, Ruokolahti
Pietarilaisten omistama Setl North Europe -yhtiö on vuosia tehnyt keskimäärin liki miljoona euroa tappiota vuodessa noin puolen miljoonan euron liikevaihdolla. 2013 tulos oli poikkeuksellisesti reilut puoli miljoonaa plussalla tilinpäätöksen noin miljoonan euron satunnaisen rahoitustuoton vuoksi. Yhtiöstä ei kerrota mistä miljoona euroa tuli. Velkaa on 13 miljoonaa, josta liki viisi miljoonaa omistajan pumppaamia pääomalainoja. Setl North omistaa seitsemän luksushuvilaa Ruokolahdella ja kymmenen Tahkolla.
7. Hostel Immalanjärvi, Imatra
Viime kesänä toimintansa Imatran vanhassa varuskuntasairaalassa aloittaneesta venäläisten suosimasta hostelista ei vielä ole liikevaihtotietoja. Omistaja on vuodesta 2012 lähtien ollut moskovalainen Pjotr Zhabin.
8. Rajahovi, Imatra
Majoitustoimintaa pietarilaismiehen omistamalla entisellä rajavartioasemalla pyörittää muiden bisnestensä ohella venäläisen omistama Dominoff-yhtiö. Sen liikevaihto oli 282 000 euroa, tulos 2000 euroa plussalla.
9. Joutsenranta, Lappeenranta
Ei toimintaa. Hotelli ollut pitkään tyhjillään ja ilkivallan kohteena. Veroparatiisiyhtiö ja moskovalaisnainen riitelevät oikeudessa siitä, kuka omistaa kiinteistön.
10. Saimaanranta, Taipalsaari
Korpihotelli Saimaanrannan ja Ruokolahden Saimaan Lomahovin kokonaisliikevaihto 2012 584 000 euroa, tappiota 75 000 euroa. Tappio ja liikevaihto ovat hieman pienentyneet viime vuosina.
11. Toijansalmen lomakylä, Taipalsaari
Moskovalaisnaisen omistamien kahdeksan huvilan ja vastaanottorakennuksen piti valmistua heinäkuussa. 90-prosenttisesti valmiiksi saatetut rakennustyöt ovat kuitenkin pysähdyksissä. Työt jatkunevat syksyllä.
12. Luumäen motelli, Luumäki
Pietarilaisen Energopromstroi-yhtiön omistama motellikiinteistö on ollut kiinni vuodesta 2012, jolloin liiketoimintaa vuokralaisena pyörittänyt yhtiö meni konkurssiin.
Lähteinä mm. kaupparekisteri, yritysten henkilökunta ja Etelä-Saimaan arkisto.
Kunnille vain vähän hyötyä
Venäläiset investoijat ovat matkailukiinteistökaupoillaan tuoneet rahaa monelle suomalaiselle konkurssipesälle ja muille kiinteistönmyyjille.
Työllistävä vaikutus sen sijaan on jäänyt vähäiseksi ja välilliseksi, arvioi Ruokolahden kunnanjohtaja Antti Pätilä.
Ruokolahdella isoja venäläisten matkailukohteita on neljä. Saimaa Lakesiden, Rantalinnan ja Saimaan Lomahovin taustayhtiöt tekevät miinustulosta. Sekavan historian venäläisomistuksessa omaava Freelandia-lomakylä siirtyi keväällä takaisin suomalaisomistukseen.
— Freelandian potentiaali venäläisomistuksessa oli problemaattinen, nyt toiveet ovat plusmerkkiset, Pätilä muotoilee.
Hän uskoo, että kunnan suuntaan aktiivisesti toimineella Rantalinnalla on mahdollisuuksia saada lisäinvestoinneilla työpaikkoja ja menestyvää liiketoimintaa. Saimaa Lakeside ja Lomahovi sen sijaan elävät varsin eristäytynyttä elämää puhtaasti venäläismatkaajien varassa.
Taipalsaarella venäläisten omistuksessa on vuodesta 2007 lähtien ollut hotelli Saimaanranta kymmenine mökkeineen. Saimaanrantaan luvattiin suuria investointeja, joita ei kuitenkaan ole kuulunut.
— Meillekin näytettiin hulppeita suunnitelmia, muistelee kunnanjohtaja Jari Willman.
Saimaanrannan venäläinen taustayhtiö, pietarilainen rakennusyhtiö, on konkurssissa. Investointeja siis tuskin on pian tulossakaan.
Hotellin toiminta on ollut koko ajan tappiollista, eikä hotelliyhtiö ole maksanut tuloveroja lainkaan. Se kuitenkin työllistää lähinnä kesäaikaan muutaman ihmisen.
— Sinänsä on hyvä, että hotelli on auki ja sillä on joku työllistävä vaikutus, sanoo Willman. | Outi Salovaara
Outi Salovaara