Betoni ja rakennusmiehet vaihtuvat multaan ja vihreyteen. Lappeenrannan Vapaudenaukion uumeniin rakennettava pysäköintialue valmistuu elo—syyskuun vaihteessa. Sen jälkeen alkaa maanpäällisen osan jälleenrakennus.
Lappeenrannan kaupunki on käynnistänyt Vapaudenaukion ja Paasikivenpuiston itäosan maisemoinnin suunnittelun. Kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen kertoo, että alueesta on tehty karkea suunnitelma, mutta yksityiskohtia ei ole vielä hiottu.
Tekninen lautakunta käsittelee Vapaudenaukion ja Paasikivenpuiston yleissuunnitelmaa ensi viikon kokouksessaan. Jos lautakunta hyväksyy asian, alkaa yksityiskohtien suunnittelu.
Paasikivenpuiston länsiosa Kirkkokadun ja Raatimiehenkadun välillä säilyy toistaiseksi nykyisellään.
Ensi vaiheessa avataan kevyen liikenteen väylät alueen halki: Raatimiehenkadulta Lappeenkadulle sekä Anni Swanin kadulta Villimiehenkadulle. Lisäksi tehdään kulkuväylät parkkiluolan maan pinnalle johtavista porrashuoneista.
Tämän jälkeen alkaa viheralueiden rakentaminen sekä kasvillisuuden istuttaminen. Jos syksy on suotuisa, päästään pitkälle.
Tolonen kertoo, että kevyen liikenteen väylät leikkaavat viheralueesta aimo annoksen, mutta ne ovat kulkemisen kannalta tärkeitä yhteyksiä. Parkkipaikkoja maan päälle ei tule ensimmäistäkään.
Betonikansi rajoittaa sitä, mitä maan päällä voi kasvattaa. Kantta ei saa liikaa kuormittaa.
— Puiston rakentaminen on vaativaa, koska kasvualustan paksuus on rajallinen. Silti alueesta tehdään mahdollisimman vihreä, Tolonen sanoo.
Puita, kuten lehmuksia ja vaahteroita, ei kannen päälle voi istuttaa, mutta pihlajia, kirsikoita ja pensaita alueelle on tulossa. Istutettavaa kasvillisuutta ei ole vielä tämän tarkemmin määritelty.
Betonikannen päälle tulee maata ohuimmillaan 40 senttiä ja paksuimmillaan 130 senttiä. Alueelle tulee matalia ja loivareunaisia kumpareita, jotka samalla paksuntavat kasvualustaa. Kumpareilla voi liikkua.
Kirjaston eteen tulee esiintymislava. Siinä voi järjestää pienimuotoisia konsertteja ja esityksiä. Lisäksi kirjasto voi hyödyntää lavaa omassa toiminnassaan. Lavasta tulee huomattavasti pienempi ja vaatimattomampi kuin kauppa- ja satamatorin lavat.
Esiintymislavan eteen tulee avointa oleskelutilaa puistonpenkkeineen.
Nimi säilyi ennallaan
Lappeenrannan kaupunki etsi kyselyllä uutta nimeä Vapaudenaukiolle. Ehdotuksia tuli runsaasti, mutta nykyinen nimi sai myös runsaasti kannatusta. Nimi jätettiin Vapaudenaukioksi.
Vapaudenaukio-nimi on peräisin 1920-luvulta. Nimen katsotaan syntyneen Suomen itsenäistymisestä ja vapaussota-nimestä.
Nimi esiintyy arkkitehti Otto-Iivari Meurmannin laatimassa Kimpisen ja Taikinamäen kaupunginosien asemakaavassa vuodelta 1927. Vapaudenaukio sijoittui tuolloin nykyisen liikenneympyrän kohdalle.
Ideat liian isoja pieneen puistoon
Lappeenrannan kaupunki keräsi taannoin kansalaisilta ideoita Vapaudenaukion tulevasta käyttötarkoituksesta. Kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen kertoo, että esityksiä ja näkemyksiä tuli runsaasti ja monipuolisesti.
Esitykset vaihtelivat äärimmäisyydestä toiseen.
Toisessa ääripäässä oli parkkialue ja toisessa reunassa puisto. Ääripäiden väliin mahtui runsaasti esityksiä.
Monien esitysten ongelmana oli Tolosen mukaan se, että alue on lopulta aika pieni, eikä sinne mahdu kovin massiivista toimintaa.
Vapaudenaukiolle esitettiin muun muassa skeittipaikkaa Monarin viereen sekä Joutsenon tapaista kolmen sukupolven puistoa.
— Skeittipaikka vie paljon tilaa, eikä pelkästään yhtä ramppia ole järkevää rakentaa. Totesimme, että toiminnallisia paikkoja löytyy riittävästi lähistöltä, kuten Kimpisen koulukeskuksen piha-alueelta sekä Kölhinpuistosta.
Koska Vapaudenaukion ja Paasikivenpuiston tila on rajallinen, päädyttiin Tolosen mukaan siihen, että alueesta tehdään rauhallinen oleskelupaikka ja puistoalue.
Ilpo Leskinen