Jänkäsaloon halutaan vakituisia koteja

TAIPALSAARI.  Yli 20 Jänkäsalon vapaa-ajanasuntoa halutaan muuttaa vakituisen asumisen tyyssijoiksi. ELY-keskus vastustaa saariasumista.

Kirjoittaja:
Kaisa Juntunen

Eläkkeelle jäätyään Ilkka Vertanen on viihtynyt lapsuutensa maisemissa Taipalsaaren Jänkäsalossa. Hän haluaisi asettua vaimonsa Heleena Lehtosen kanssa saareen vakituiseksi asukkaaksi, mutta byrokratia lyö vastaan.

Vertasella on saarella kaksikin taloa, joihin he voisivat asettua. Toinen on vanha maatila, Vertasen synnyinkoti. Toinen on hulppeaksi remontoitu huvila Saimaan rannalla.

Kummallakaan rakennuksella ei ole vakituisen asunnon statusta. Kaavaan ne on merkitty loma-asunnoiksi.

Vertasella on kohtalotovereita. Tällä hetkellä Jänkäsalossa peräti 22 loma-asuntotonttia haluttaisiin muuttaa vakituisiksi.

Taipalsaaren kunnan intresseissä olisi levittää vakituista asumista Jänkäsaloon.

— Se lisäisi muuttoa paikkakunnalle, mikä kehittää palveluja, sanoo rakennustarkastaja Laila Kankaala Taipalsaaren kunnasta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on ottanut sitä vastoin jyrkän kielteisen kannan. Kaavoitusta ohjaavana viranomaisena se kieltää vakituisen asumisen ohjaamista Jänkäsalon kaltaisiin saariin, jonne ei pääse tietä pitkin tai valtion omistamalla lossilla. Jänkäsaloon liikennöi yksityinen lossi.

 

Poikkeusluvan hakeminen on yksi keino muuttaa lomakoti vakituiseksi asunnoksi. Kankaalan mielestä se ei ole Jänkäsalon tapauksessa järkevää.

— Yhdenvertaisuus toteutuu paremmin kaavan avulla. Silloin kaikki ovat samalla viivalla.

Taipalsaaren kunnassa on käsittelyssä tällä hetkellä kolme poikkeuslupahakemusta.

Saaristoasiain toimikunnan puheenjohtaja Tuure Westinen harmittelee sitä, että vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituiseksi ei onnistu samalla tavalla kaikkialla Suomessa.

— Esimerkiksi Etelä-Savossa saa käyttötarkoituksen muutoksen paljon helpommin kuin täällä meillä, Westinen sanoo.

 

Jänkäsalossa asutaan vakituisesti yhdeksässä taloudessa, ja loma-asuntoja on noin 120. Westinen ei ymmärtää ELY-keskuksen logiikkaa. Se perustelee nihkeyttään sillä, että kauas taajamasta sijoittuva vakituinen asutus hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Miten yhdyskuntarakenne hajautuisi enemmän, jos Jänkäsalossa olisi yhdeksän sijasta 30 vakituista taloutta?

Taipalsaaren kunnan ja ELY-keskuksen edustajat tapaavat lokakuun lopussa, jolloin keskustellaan Jänkäsalon tilanteesta.

— Toivottavasti löydämme jonkin kompromissin, Kankaala sanoo.

 

Ilkka Vertanen jäi eläkkeelle Tampereen yliopistosta, jossa hänen vaimonsa yhä työskentelee. Vaimo viettää viikot pariskunnan Hauhon kodissa ja tulee viikonlopuiksi Jänkäsaloon.

Vertanen on siirtänyt kirjansa Hämeenlinnasta Taipalsaarelle silläkin uhalla, että hänet voidaan kirjata henkilöksi, joka on vailla vakinaista asuntoa. Vuoden 2011 lopussa noin 13 000 vapaa-ajan asuntoa oli ilmoitettu muuttoilmoituksella vakituisiksi asunnoiksi ilman, että käyttötarkoituksen muutosta oli virallisesti muutettu.

Kunnan kannalta vakituiset asukkaat tietävät paitsi positiivista virettä ja verotuloja myös velvollisuuksia. Jos Jänkäsaloon asettuisi lapsiperheitä, kohta pitäisi järjestää koulukyytejä. Entä miten siellä hoidettaisiin mummot ja papat?

— Minä muutan taajamaan siinä vaiheessa, kun en pärjää enää täällä, Ilkka Vertanen lupaa.

Tuure Westinen ehdottaa asumiseen elinkaarimallia. Ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus valita helpommin se asumismuoto, joka sopii kulloiseenkin elämäntilanteeseen. Eläkkeelle jäätyä moni asettuisi mielellään vapaa-ajanasunnolleen.

Kaisa Juntunen