Sammaleläin leviää Vuoksen vesistössä

Saimaa. Havaintoja sammaleläimistä on eteläisen Saimaan ja kanavan lisäksi myös Pohjois-Savosta.

Ilpo Leskinen

Saimaan etelärannalla runsaana esiintynyt sammaleläin (Pectinatella magnifica) on käytännössä valloittanut koko Vuoksen vesistöalueen.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan lajia on tavattu Lappeenrannan ja Savitaipaleen lisäksi myös Pohjois-Savossa: Varkaudessa ja Lapinlahdella.

Limnologi Sari Mitikka arvioi, että sammaleläimen runsastuminen voi vaikuttaa järvien ekosysteemiin.

Ihmiselle lajista ei ole mitään haittaa, mutta yhdyskunnat voivat kiinnittyä laiturirakenteisiin tai haitata painolastina nuotassa. Maailmalta tiedetään, että sammaleläinten kasautumat voivat tukkia vedenottoputkia.

 

Sammaleläin viihtyy makeissa, ravinnepitoisissa, yli 20-asteisissa vesissä. Lajia voi havaita varmimmin elo-syyskuussa. Yhdyskunnat hajoavat alle 16-asteisessa vedessä.

Eliö suodattaa vedestä hiukkasia ja vesi voi kirkastua, jolloin veden valaistusolot paranevat. Yhdessä yhdyskunnassa on tuhansia sammaleläimiä.

Laji on kotoisin Pohjois-Amerikasta Mississippi-joelta. Se on levinnyt Kanadaan, Eurooppaan, Japaniin ja Korean niemimaalle.

Sammaleläin leviää kahta reittiä: lintujen tai laivojen painolastiveden mukana. Viimeksi mainittu leviämistapa on Mitikan mukaan kanavalla ja Saimaalla mahdollinen.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen