Jos Kaakkois-Suomen alueella näkee suden, se on vain vierailulla.
— Täällä ei asu vakituisesti yhtään paria. Viimetalvisten tietojen perusteella rajan tuntumassa on yksi, mutta sekin asustaa enemmän valtakunnanrajan toisella puolen. Myös Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen rajamailla asustaa yksi pari, kertoo Kaakkois-Suomen riistaneuvoston puheenjohtaja Einari Kaipiainen.
Kaipiaisen mukaan susiparin puuttumista voi selittää myös alueen eteläosien tiheä asutus, tiestö ja muu infra, sekä aluetta rajoittava Saimaa.
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin sihteeri Pirjo Iivanainen näkee susien puutteelle muitakin syitä.
— Viimeinen vakiintunut lauma asui Ruokolahdella vielä muutama vuosi sitten. Siihen kuului kuusi sutta. Alle vuosikymmen sitten Kaakkois-Suomen alueella asui ehkä parikymmentä sutta, riistakeskuksen mukaan jopa 35, hän toteaa.
Paikallisen susikeskustelun kuuma peruna on jo vuosia ollut, että minne sudet ovat kadonneet. Sama keskusteluttaa muuallakin. Koko maassa on tänä vuonna noin 140 sutta. Vuonna 2006 niitä oli liki 300, arvioi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL.
Eri osapuolet näkevät suurpedon eri tavoin. Yksi miettii turvattomuutta, toinen salametsästystä ja kolmas eläinvahinkoja. Keskiviikkona eri kantojen edustajat kuitenkin pohtivat yhdessä Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa Kaakkois-Suomen alueellisen riistaneuvoston tilaisuudessa Luumäellä.
— Tilaisuudessa painotettiin luottamuksen rakentamista joka suunnalta. Siihen voitaisiin päästä reaaliaikaisella susiseurannalla ja luotettavalla havainnoinnilla. Myös vahinkorekisterin pitäisi olla aktiivinen, Kaipiainen toteaa.
Luumäellä painotettiin yhteisiä tilaisuuksia, avointa vuoropuhelua ja ymmärrystä.
— Paikallisten kuuleminen sekä lainsäädäntö ovat avainasioita susikannan säilymiselle. Laki on tiukentunut, mutta resursseja sen valvomiseksi ei ole riittävästi, painottaa Iivanainen.
Susikannan hoitosuunnitelma
Suomen susikannan turvaamiseksi laadittiin hoitosuunnitelma vuonna 2005.
Tavoitteena oli kaksikymmentä vuotuista pentuetta.
Nyt hoitosuunnitelmaa päivitetään. Luonnos valmistuu vuoden loppuun mennessä.
Parhaillaan kuullaan sidosryhmiä kaikkia tyydyttävän lopputuloksen löytämiseksi.
Lähteet: RKTL, Suomen Riistakeskus
Piia Kaskinen