KUVA MARLEENA LIIKKANEN
Vau mikä hymy! Ydinenergiatekniikan professorin Riitta Kyrki-Rajamäen äidillinen olemus huokuu turvallisuutta. Ydinvoimaan suhtaudutaan myös tunteella, ja naiseutta onkin yritetty käyttää ydinvoiman markkinointikeinona.
– Kun Matti Vanhasen (kesk.) ponsi kaatoi luvan viidennelle reaktorille, Suomeen perustettiin naisryhmä selittämään ydinvoima-asiaa. No, enhän minä siihen ryhmään mennyt, naurahtaa ydinvoiman turvallisuuteen ja ongelmatilanteisiin erikoistunut Kyrki-Rajamäki.
Puhelias Kyrki-Rajamäki toteaa olevansa liian vilkas turkulaiseksi. Niinpä hän onkin siirtynyt idemmäs, eli asuu Espoossa ja toimii professorina Lappeenrannassa. Hän yöpyy viikot pikkuasunnossa yliopiston lähellä.
Naisellisuutta Kyrki-Rajamäki uskaltaa korostaa vasta nyt, arvostettuna professorina. Nuorempana piti vaalia ammatillista uskottavuutta.
Kyrki-Rajamäki kertoo olleensa puissa kiipeilevä poikatyttö ja perheessä se, joka korjaa vempaimet. Hänen lapsuudessaan tyttöjä kehotettiin kävelemään lyhyin askelin. Onneksi ympärillä oli suvun esimerkkejä koulutetuista, lahjakkaista ja uskaliaista naisista. Naimaton täti harrasti kuvanveistoa ja yksinpurjehdusta.
Aurinkoinen professori arveleekin olevansa hieman kapinallinen. Eikä tasa-arvoa ole vieläkään saavutettu.
– On saanut kuulla, että mistä me löydettäisiin hyvä jätkä tähän hommaan. Edelleen naisten puhe vaikka palavereissa menee kuuroille korville. Ei minuakaan kuultu silloin, kun en ollut esimies. Edelleen sanotaan, että pojasta polvi paranee ja puhutaan miesmuistista.
Lääkärinurasta haaveillut Riitta Kyrki lähti Otaniemeen opiskelemaan teknistä fysiikkaa. 1970-luvulla ydintutkimus oli nousussa.
Sibelius-Akatemiasta auennut solistisen puolen paikka jäi klarinetistilta käyttämättä, senkin takia, että ura orkesterissa tuntui vähän tylsältä.
– Ja tiedätkö muuten yhtään yli 60-vuotiasta naiskapellimestaria?
Perheen ja työn yhteensovittaminen on tainnut hyydyttää hymyä elämän varrella ainakin tilapäisesti.
– Tein diplomityötä VTT:llä. Ensimmäinen lapsi oli silloin muutaman kuukauden ikäinen. Poltin kynttilää molemmista päistä, ja se on jatkunut.
Kyrki-Rajamäki piti vain perusäitiyslomat kunkin neljän lapsen kanssa. Käytännön apu olisi ollut tarpeen. Hän on käynyt aika ajoin väsymyksen rajoilla ja ylirasituksen reunalla.
– Se oli selviytymistaistelua. En tiedä, olenko sitten laiminlyönyt lapsiani. Nuorimmaisesta en ole vieläkään saanut koottua valokuva-albumia. Kuka ehtii mitäkin. Toisaalta meillä on laulettu paljon.
Joulun alla lapsiperheessä hommia kasautui, oli esimerkiksi 21 lasten pikkujoulutilaisuutta. Lahjat ostettiin, ruuat laitettiin ja paikat siivottiin, mutta jostain piti tinkiä.
– Otin sellaisen käytännön, että kun muut leipovat jouluksi, meillä leivottiin jouluna.
Perhe-elämään on kuulunut alusta pitäen ulkoilu, esimerkiksi äitienpäivä metsässä grillin kanssa.
– Meillä oli erityispitkä inkkarikanootti, johon kaikki neljä lasta mahtuivat, sillä mentiin lasten sanoin seikkailuvesille.
Nelikymppisenä pariskunta opetteli purjelautailun.
Luennoimisesta Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla Kyrki-Rajamäki jaksaa innostua aina vaan. Opiskelijoille ja omalle jälkikasvulleenkin Kyrki-Rajamäki on halunnut valaa uskoa omiin kykyihin. Vaikea ongelma ratkeaa, kun sitä rupeaa purkamaan pala palalta. Isonkaan työmöhkäleen edessä ei kannata lamaantua, vaan tarttua sitä yhdestä reunasta kiinni.
– Luennon jälkeen olen ihan rättipoikki. Annan kaikkeni.
Yksin asuminen Lappeenrannassa oli kova paikka ja oppimisen paikka. Isossa perhe- ja tiiviissä sukuyhteisössä kasvanut Kyrki-Rajamäki ei ollut koskaan aikaisemmin asunut yksin.
– Ainoastaan itsesi kanssa olet koko ikäsi, eli kannattaa olla sovussa itsensä kanssa.
Oman alansa ykkösosaajalla on runsaasti ydinalan valtakunnallisia luottamustehtäviä Helsingissä. Alkuun Kyrki-Rajamäki ajatteli, että paahtaa Lappeenrannassa vain töitä, ja muu elämä on Espoossa. Ei se ihan niin mennyt, vaikka hän helposti unohtuukin liian pitkäksi aikaa töihin.
Professori liittyi kuoroon, jota on sijaisena välillä johtanutkin. Lappeenrannan varustukseen kuuluvat kajakki, sukset ja polkupyörä.
Luonnossa liikkuminen on yhteinen harrastus myös puolison, Markun, kanssa. Erillään olo on vaikuttanut parisuhteeseen. Ei kuulemma raaski ollenkaan kinata, kun yhdessäoloaika on rajallinen.
Professori joutuu selittämään ydinvoimaa vähän joka paikassa. Myös vapaa-ajallaan, samaan tyyliin kuin lääkäriä vedetään hihasta milloin minkäkin vaivan takia. Kyrki-Rajamäki jaksaa perustella ydinvoiman käyttökelpoisuutta, edullisuutta ja turvallisuutta, etenkin Suomessa. Kehittymättömiin maihin hän ei kuitenkaan ydinvoimaa toivo.
Hän muistuttaa, ettei Japanin Fukushimassakaan kaikesta ydinkatastrofihälystä huolimatta kukaan sairastunut säteilysairauteen.
– Tutkimuksen mukaan ydinvoimalla on säästetty 1,84 miljoonaa ihmishenkeä pienhiukkasten aiheuttamilta kuolemilta. Minä haluan pelastaa maailmaa, täräyttää professori ja ilmoittaa olevansa sekä vihreyden että sateenkaarivärien ystävä.
Professoria häiritsee mustavalkoinen ajattelu.
– Silloin ärsytti, kun alakouluikäisten lasten koulukirjassa ydinvoima sai roiston roolin. Tällä alalla on oltava umpirehellinen ja umpiliioittelematon.
Joitakin ärhäköitä energia-asiantuntijoita lukuun ottamatta Kyrki-Rajamäki on säästynyt röykytykseltä.
Milloinkohan tulee aika, jolloin ehtisi perata ne kaapin perukat, joihin on vuosien varrella hamsteriluonteella kertynyt kaikenlaista? Elämän painolasti on vanhemmiten keventynyt.
– On vihdoin oppinut sen, ettei pidä katua ja jossitella. On oppinut nöyryyttä, suvaitsevuutta ja on entistä tasaisempi. Ei tavaroista ole niin väliä, mutta ihmisistä on. Eläminen on elämässä tärkeää.
Herkästi lehahtavan hymynsä professori uskoo jääneen vähän päälle.
– Mutta jos hymyä ei ole, ovat asiat todella huonosti.
”Otin sellaisen käytännön, että kun muut leipovat jouluksi, meillä leivottiin jouluna”. Riitta Kyrki-Rajamäki
Riitta Kyrki-Rajamäki
Syntynyt vuonna 1951 Turussa.
Ydinenergiatekniikan professori Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.
Asuu Espoossa, arkipäivät Lappeenrannassa.
Naimisissa, neljä aikuista lasta ja seitsemän lastenlasta.
Rakastaa puolisoa ja lapsi sylissä istumista?-?siinä on kaikki rauha.
Inhoaa tärkeilyä ja valheellisuutta.
Ihmettelee, miten luonto ja musiikki aina jaksavat innostaa.