Kahville ja emerituspiispa Voitto Huotarin saarnaa kuulemaan tuli täysi kirkollinen väkeä. Takapenkissä istui Maija-Liisa Kälviäinen Ylämaalta, seurakuntaliitoksen myötä hänkin Lappeen seurakunnan jäsen.
— Seurakunta on minulle tärkeä asia. Tykkään siunaamisesta, Jumalan sanasta ja laulusta, hän sanoo.
Ylämaan oma kirkko on hänelle erityisen rakas, kun miniä on siellä kanttorina. Siellä hän käy useasti, mutta myös Lappeen Marian kirkossa aina silloin tällöin. Juhlavuoden tilaisuuksiin hän uskoo tulevansa toistekin.
Ensimmäinen kirjallinen todiste Lappeen seurakunnan olemassa olosta on kesäkuulta 1415. Turun maaoikeuden päätös koskee rajatarkastusta Savon ja Lappeen välillä. Juhlavuosi on laskettu tästä, mutta seurakunta on muodostettu jo edellisellä vuosisadalla, ellei jo 1200-luvulla. Keskiajan lopulla Karjalan kannaksella, Savossa ja itäisellä Uudellamaalla oli 16 katolista seurakuntaa, Lappee eli Lapvesi yksi niistä.
Laajimmillaan nykyisen Lappeenrannan — lukuunottamatta osaa Joutsenoa — Taipalsaaren, Savitaipaleen, Suomenniemen, Lemin ja Luumäen ja osittain Mäntyharjun ja Valkealan alueita käsittänyt seurakunta on sen jälkeen pienentynyt, ja viimeksi jälleen kasvanut Ylämaan myötä.
Eduskunnan tervehdyksen juhlahetkeen toi kansanedustaja Ari Torniainen (kesk.). Hän oli joutunut pohtimaan kirkon ja valtion suhdetta ja tehtäviä avioliittolakikeskustelun aikaan.
— Monelle on epäselvää, mistä valtio päättää ja mistä kirkko. Yhteinen asiamme on kuitenkin, millaisen Suomen voimme tehdä, hän totesi.
Seurakunnan juhlavirsi on virsi 600. Sitä veisatessaan seurakuntalaiset uskovat hyvän voimaan ajassa, jolloin pahan valta kasvaa.
Hyvistä voimista ja hyvistä naapuruussuhteista todisti myös Pietarin Pyhän kolminaisuuden seurakunnan ja Pietarin ja Laatokan hiippakunnan tervehdyksen tuonut Gennadi Bartov.
— Seurakuntamme on 283 vuotta vanha ja kirkon vihkimisestä on 180 vuotta. Ikäero ei haittaa kanssakäymisessä, hän totesi 220-vuotiaassa Lappeen Marian kirkossa.
Lappeen kirkkoherra Mika Lehtola saattoikin vastata, että ennakkoluulojen, vihan ja sotien vaivaamassa maailmassa ystävyysseurakunnilla on toimiva yhteys.
Bartov, Ari Torninainen ja Voitto Huotari saivat ensimmäiset kolme Lappeen seurakunnan kukkoa. Juhlavuoden kukkopilli on Lappeen savesta tehty ja Marian kirkon väreihin maalattu. Pillejä on tehty 200, ja ne myydään lähetystyön, urkurahaston ja diakoniatyön hyväksi.
— Tämä on hieno juhlavuoden soitin, sillä sitä kaikki soittavat oikein, Huotari totesi pilliin puhallettuaan.
Kaija Lankia