TIMO LAITAKARI
Karjalanpiirakoita on saatava rypyttää missä vain. Tätä mieltä ovat Karjalan Liitto ja Karjalainen Nuorisoliitto.
Kumpikin vastustaa ankarasti Proagria Pohjois-Karjalan hanketta, jossa ajetaan karjalanpiirakan nimisuojan tiukentamista. Proagria haluaa, että aidoiksi kelpuutetaan vain Pohjois- ja Etelä-Karjalassa leivotut piirakat.
Kannanotossaan liitot kuvaavat aloitetta käsittämättömäksi: heistä karjalanpiirakka ei ole paikkaan sidottu vaan kulttuurisidonnainen tuote.
— Siirtokarjalaisilta on jo toisten toimesta viety maat, halutaanko nyt omien toimesta viedä vielä oikeus karjalanpiirakkaan? hersyttelee Karjalan Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström (kok.) tiedotteessa.
Karjalanpiirakka on rekisteröity EU:n ”aidoksi perinteiseksi tuotteeksi” vuonna 2003. Muita vastaavan APT-suojan saaneita suomalaistuotteita ovat sahti ja kalakukko. EU-statuksen myötä karjalanpiirakalle on myös virallisesti ja tiukasti määritelty oikeat raaka-aineet ja valmistustapa.
Muun muassa Yle Savo ja Karjalainen kertoivat tiistaina, että Proagria puuhaa yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa karjalanpiirakan nimisuojan laajentamista maantieteelliseksi.
Proagrian edustaja perusteli tätä sillä, että tuotteelle saataisiin enemmän arvostusta. Suojan laajentamisesta on tekeillä hakemus Euroopan komissiolle, joka asiasta aikanaan päättää.
Karjalan Liitto ja Karjalainen Nuorisoliitto eivät perusteluja niele.
— Vaikka karjalanpiirakalla on suojattu tuotenimi, sen kulttuurinen arvo on tärkeämpi kuin kaupallinen näkökulma, liitot lausuvat.
Näin syntyy aito asia
EU-normien mukaan karjalanpiirakan kuoritaikina kaulitaan mahdollisimman ohuiksi pyöreiksi tai soikeiksi halkaisijaltaan noin 10—24 cm:n suuruisiksi piirakankuoriksi.
Täyte levitetään sen päälle 1—2 cm:n etäisyydelle reunoista ja reunat käännetään rypyttäen täytteen päälle niin, että piirakka jää keskeltä avoimeksi.
Paistetaan kohdan 250—300 °C:n lämmössä 15—20 minuutin ajan.