Konnunsuon vastaanottokeskukseen johtaa loputtomalta tuntuva suora. Tuota suoraa ensimmäistä kertaa ajaessaan lappeenrantalaiskirjailija Annamari Marttinen koki vahvan tunteen, josta oli kerrottava muillekin.
Tunteesta lähti kirjoitusprosessi, joka on nyt valmis: tammikuussa ilmestyy Marttisen seitsemäs romaani Vapaa.
— Kun ajoin suoraa ja lopulta tulin muurien sisälle ja kohtasin siellä olevat ihmiset, koin sen heti tosi erityisenä paikkana. Se on odotuksen paikka. Siitä oli pakko kirjoittaa.
Odottamisen paikalla Marttinen tarkoittaa keskuksessa vallitsevaa henkeä: turvapaikanhakijat odottavat siellä päätöstä tulevaisuudestaan.
Marttinen työskentelee Joutsenon vastaanottokeskuksessa suomen kielen opettajana. Vapaa on syntynyt hänen omista havainnoistaan turvapaikkaa odottavien ihmisten joukossa.
Vapaa sijoittuu juuri Konnunsuolle. Se käynnistyy samalta suoralta, jota Marttinen ajaa töihin päivittäin. Irakilaismies Mahdi päätyy Etelä-Karjalaan odottamaan omaa kohtaloaan, omaa taustaansa pakenevana ja samaan aikaan kotiaan ikävöivänä. Konnunsuon entisen vankilan vaiheet alkavat avautua Mahdille entisen vangin kertomusten kautta, ja miesten tarinat nivoutuvat yhteen.
Teoksen vahvin teema on se, mitä ihmisessä tapahtuu hänen odottaessaan epätietoisena omaa tulevaisuuttaan. Mihin hän tukeutuu, mistä saa voimaa.
Marttinen kertoo, että suurimman vaikutukseen häneen on tehnyt nimenomaan asukkaiden selviytyminen ääriolosuhteissa, syrjässä kaikesta. Mikään muu vastaanottokeskus Suomessa ei ole yhtä syrjässä kuin Konnunsuo, eikä mistään muusta paikasta olisi voinut kirjoittaa juuri tällaista tarinaa.
— Huumorintaju on se, mikä heitä kantaa. Opetuspäivissä on hirmu paljon naurua.
Marttinen haastatteli kirjaansa varten vastaanottokeskuksen asukkaita ja sai sitä kautta arvokkaita yksityiskohtia romaaniinsa. Kenenkään tarinaa ei ole kirjattu Vapaaseen sellaisenaan, ja suurin osa tarinasta on Marttisen oman mielikuvituksen tuotetta.
— Halusin kuulla hassuja, vähäpätöisiltäkin kuulostavia asioita, niistä sain eniten. Esimerkiksi eräs asukas kertoi, että iltakävelyillään hänellä on tapana puhua puille. Kirjassa Mahdi sitten tekee niin.
Suurimmassa osassa Marttisen aiempia kirjoja keskiössä on ollut nainen. Nyt päähenkilöt ovat molemmat miehiä.
— Minulle oli heti selvää, etten halua kirjoittaa naistarinaa. Olen kyllä haastatellut kirjaa varten myös naisia, joten henkilöiden tarinoissa sekoittuvat sekä naisten että miesten kokemukset.
Miten suomalaisnainen sitten voi kirjoittaa tyystin eri kulttuurista tulevan, eri uskontoa edustavan miehen näkökulmasta? Marttinen myöntää, ettei se helppoa ollutkaan.
— Uskon kuitenkin, että ihmisen perussisin on aina sama. Luotan siihen, että mitä kuvittelenkin tuntevani, Mahdi tuntisi samoin.
Annamari Marttisen Vapaa (Tammi) ilmestyy 19.1.2015.
Annamari Marttinen
Teokset
Valkoista pitsiä, mustaa pitsiä (2002)
Mistä kevät alkaa (2005)
Veljeni vartija (2007)
Kuu huoneessa (2009)
Ero (2011)
Mitä ilman ei voi olla (2013)
Viimeinen huone -novelli Tammen ja Roosa nauha -kampanjan kokoelmassa
16 Tarinaa toivosta (2013)