Matti Saarela
Saimaannorpan suojelun seurantatyöryhmän kokouksesta on noussut iso haloo noin kuukausi Mikkelissä pidetyn kokouksen jälkeen. Maaseudun Tulevaisuus julkaisi maanantaina jutun, jossa Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen syyttää pientä, tutkijoista ja muista asiantuntijoista koostuvaa työryhmää kunnallisen kaavoitusvallan kaappaamisesta.
Mikkelin kokouksessa seurantatyöryhmä kävi läpi asiantuntijatyöryhmän arviota saimaannorpan suojelustrategian ja toimenpidesuunnitelman toteutumisesta. Viialainen ei seurantatyöryhmän jäsenenä osallistunut Mikkelin kokoukseen, mutta hän lähetti kokousedustajille sähköpostin, jossa hän arvostelee voimakkain sanakääntein seurantaryhmän nimeämän asiantuntijatyöryhmän työtä.
Viialaisen mukaan työryhmän suosittelemat kiellot koskettaisivat kymmeniä tuhansia Saimaalla vakituisesti asuvia, vapaa-aikaansa viettäviä tai siellä liikkuvia ja kalastavia ihmisiä. Tiedossa on 614 lisääntymispaikkaa, ja 800 metrin suojavyöhyke merkitsee 450 neliökilometrin uutta rakennuskieltoaluetta Saimaan alueella.
Metsähallituksen hyljerekisterin mukaan Saimaan alueella pesi talvella 2013-2014 yhteensä 87 emoa, jotka saivat laskennan perusteella yhteensä 61 poikasta. Luonnonsuojeluliiton mukaan koko Saimaan alueella on tänä vuonna löydetty neljä uutta lisääntymispaikkaa.
Saimaannorpan suojelun seurantaryhmän suositukset perustuvat Marja Niemen vuonna 2012 julkaisemaan väitöskirjatutkimukseen. Kuutteihin kiinnitettyjen seurantalaitteiden avulla tutkija totesi, että kuutit liikkuvat imetyksen aikana keskimäärin 2,5 neliökilometrin alueella. Ne liikkuvat jo imetysaikana huomattavasti laajemmalla alueella kuin aiemmin on uskottu.
Seurantatyöryhmän asiantuntijat päättivät suositella lisääntymispaikan suojaetäisyydeksi 800 metriä ja lepopaikan suojaetäisyydeksi 300 metriä. Etelä-Savon ELY-keskuksen biologin Arto Ustinovin mukaan saimaannorpan tyypillinen pakoetäisyys on 250 metriä ja lepopaikan suoja-alueen koko määriteltiin sen pohjalta.
Viialaisen mukaan näin useat ja laajat suoja-alueet estävät rakentamisen ainakin tuhannella rakennuspaikaksi osoitetulla tontilla. Hänen mielestään asiantuntijoiden ehdotukset suojavyöhykkeiksi pitäisi saattaa myös maanomistajien nähtäviksi. Rakennuskielto edellyttäisi Viialaisen mukaan lunastusta, johon valtion pitäisi satsata ainakin 50 miljoonaa euroa.
Työryhmä on omassa selvityksessään päätynyt siihen, että suojavyöhykkeiden alueella on reilut 800 rakentamatonta tonttia kaava-aluilla.
-Suojavyöhykkeet eivät estä rakentamista, Ustinov muistuttaa.
Myös Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä hämmästelee Viialaisen esittämiä lukuja.
-Yli 90 prosenttia saimaannorpan pesimispaikoista sijaitsee Natura-alueella, hän muistuttaa.