Kohti kirkkaampia valoja

LAPPEENRANTA. Lappeenrannan Kickboxing Clubin Erika Rinne on iskenyt tänä vuonna EM-pronssia, Suomen mestaruuden ja maailmancupin turnauksen voiton. Ammattilaisuus ei ole käynyt vielä mielessä.

Kalle Sipiläinen

Erika Rinne on huilannut viimeiset kaksi viikkoa. Sen verran on aikaa potkunyrkkeilyn EM-kisoista Espanjan Bilbaossa. Lappeenrannan Kickboxing Clubia edustava Rinne nappasi sieltä ensimmäisenä suomalaisena naisottelijana K1-tyylin arvokisamitalin, pronssin.

Mutta pian mennään taas. Treenejä on kymmenen kertaa viikossa, yksi päivä viikossa on ehkä vapaata. Kehään Rinne nousee seuraavan kerran viimeistään kevään SM-kisoissa.

— Olisin halunnut ottaa salikisoja Suomessa, ehkä nyrkkeilyssäkin, mutta edellisissä kisoissa kukaan ei halunnut otella minua vastaan. Minulla on kuulemma liikaa kokemusta. Ihan naurettavaa, mutta SM-kisoissa on sitten viimeistään pakko tulla jo, Rinne sanoo.

Omaa kokemustaan hän tuntuu pitävän varsin suhteellisena käsitteenä. Hyvinkäältä kotoisin oleva Rinne on harrastanut potkunyrkkeilyä viisi vuotta, kilpailemisen hän aloitti käytännössä samantien. Matseja on takana nyt 26.

— Tosi vähän periaatteessa.

— Suomessa se on vähän sellaista pelaamista välillä. Olen 56-kiloisissa, mutta viime kaudella jouduin kaksi kertaa nousemaan 65-kiloisiin saadakseni matsin.

SM-kisoja seuraa maailmancup. Jos ne menevät putkeen, niin paikan Serbiassa ensi syksynä käytäviin MM-kisoihin pitäisi olla selvä.

Keväällä Rinne voitti Unkarissa arvostetun maailmancupin kilpailun. EM-kisat olivat hänelle uran toinen kansainvälinen turnaus. MM-kisat eivät välttämättä nouse EM-kisoja kovatasoisemmiksi. Monet lajin huipuista tulevat Itä-Euroopasta.

— Venäläiset voittivat yli puolet sarjoista, myös oman sarjani. Mutta se vähän vaihtelee. Norjasta tulee tiettyihin sarjoihin kovia ottelijoita.

Rinteen parhaat saavutukset ovat tältä vuodelta. Yllättäen paras niistä on kotimaasta.

— Vaikka tässä oli nämä ulkomaanreissutkin, niin SM-kultaa varten tehtiin kaikista eniten töitä. Olin hävinnyt samalle naiselle oliko se nyt viisi kertaa aiemmin. Vihdoin sain sen päänahan ja revanssin.

Unkarin kilpailut menivät aika kevyin mielin.

— En osannut odottaa mitään. Siellä tuli ensimmäinen keskeytysvoitto, se oli myös tosi hieno kokemus.

Ulkomailla naiset ottelevat Rinteen mukaan eri tavalla, paljon kovempaa, mikä sopii hänelle.

— Minulla ei ole mitään ongelmaa ottaa kovia iskuja vastaan, vaan jos sieltä tulee satasella sellaista pientä nakuttavaa…

— Suomalainen ottelutyyli on rasittavampaa. Täällä lyödään enemmän, ei kovempaa.

Lappeenrannasta on muun muassa potkunyrkkeilyn MM-pronssimitalisti Teppo Laine, mutta omassa seurassa ei ole muita naisottelijoita. Harjoitusvastusta Rinteen täytyy hakea Järvenpäästä, Imatralta, eri paikoista, muista maajoukkuenaisista, eri lajien ottelijoista.

Vaikka ura on nousukiidossa, ammattilaisuus ei ole käynyt vielä mielessä.

— En tiedä ketään ammattilaisnaista ainakaan Suomessa. Pitäisi ehkä olla arvokisoista kirkkaampia mitaleja ja pidempi ura, niin sitten voisi ehkä otella ammattilaistitteleistä. Jos katsoisi ensin, miten ensimmäisten arvokisojen jälkeen menee, Rinne suunnittelee.

Erika Rinne

21-vuotias potkunyrkkeilijä.

Kotoisin Hyvinkäältä, opiskelee ensihoitoa Lappeenrannassa.

Edustaa Lappeenrannan Kickboxing Clubia.

K1-tyylin EM-pronssimitalisti, 56-kiloisten Suomen mestari ja Unkarin maailmancupin voittaja.

Isoveli Rasmus Rinne on Porin Ässien maalivahti.

Kirjoittaja:
Kalle Sipiläinen