Etelä-Karjalan kunnat ovat sote-uudistuksen kustannustenjaossa suurimpien häviäjien joukossa. Etelä-Karjalan osalta laskelmien oikeellisuutta on kuitenkin ehkä syytä kyseenalaistaa. Näin arvioi Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.).
Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila myöntää, että pohjalaskelmissa on ongelmia.
-Luvut ovat vain suuntaa-antavia. En kuitenkaan usko, että luvut ihan ympäri kääntyisivät. Mutta tämä on juuri se syy, miksi me olemme olleet haluttomia julkistamaan mitään lukuja. Tiedämme, mikä härdelli niistä syntyy.
Torstaina julkistetut arviolaskelmat rokottavat Etelä-Karjalassa eniten Rautjärveä. Sen rahoitusosuus nousisi asukasta kohti 521 euroa, mikä on koko Eteläisen sote-alueen kunnista kolmanneksi suurin kasvu. Neljäntenä samalla listalla olevalla Imatralla vastaava luku on 499 ja listan viidennellä, Taipalsaarella 483 euroa.
Vuosina 2017 – 2020 toteutettava tasaus rajaa Rautjärven, Imatran ja Taipalsaaren muutoksen korkeintaan 400 euroon asukasta kohti.
Etelä-Karjalassa ainoastaan Parikkalan ja Savitaipaleen kustannukset laskisivat hieman.
Torstaina julkistettiin myös toiset kovasti miinusmerkkiset laskelmat.
Jos soten kustannusmuutoksiin lisätään valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten vaikutukset, Rautjärven miinusmerkki asukasta kohti olisi peräti 1 063 euroa. Se tarkoittaisi yli seitsemän prosenttiyksikön veronkorotuspainetta. Taipalsaarella vastaava luku on 757 euroa ja Lemillä 702 euroa.
Pienimmällä miinuksella, 116 eurolla asukasta kohti, selviäisi Parikkala.
Marja-Liisa Vesterinen ihmettelee sote-laskelmien lukuja. Laskelmien mukaan esimerkiksi Lappeenrannan maksuosuus nousisi 12,6 miljoonalla 231 miljoonaan.
-Mutta Lappeenranta maksaa jo tänä vuonna Eksotelle enemmän eli 236 miljoonaa. Laskelma nojaa liikaa vuosiin, jolloin Lappeenranta alibudjetoi nämä menot, ja se saattaa vääristää lopputulosta.
Eksotessa kuntien maksuosuudet nousivat vuoden 2013 jälkeen reilusti, ja tätä ei sote-laskelmissa ole otettu huomioon.
Ylijohtaja Kirsi Varhila myöntää, että laskelmissa voi olla Vesterisen mainitsemia ongelmia.
-Meillä ei ole ollut mahdollista suhteuttaa alijäämäisiä budjetteja eikä meillä ole ollut käytössä tämän ja ensi vuoden lukuja. Kun tässä edetään kuntakohtaisesti, Eksote on ihan ensimmäinen kohde.
Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen uskoo, että joka tapauksessa luvut vielä muuttuvat. Rahoitustyöryhmä jatkaa työtään ja antaa ehdotuksensa keväällä.
Laskentamallissa on otettu huomioon väkiluvun lisäksi väestön ikä ja sairastavuus.
Anne Kotiharju