HEIKKI SOPANEN
Lappeenrannan lentokentän siirtäminen Finavialta paikallisten voimien hoidettavaksi saa liikenne- ja viestintäministeriöstä varovaista tukea. Siirron edellytys on valtion budjetista saatava tuki toiminnan alkuvuosien tappioiden kattamiseen.
Liikenneneuvos Lassi Hilska ministeriöstä sanoo, että jonkinlaista valtion starttirahaa järjestelyihin tarvitaan.
-Tiedämme, että kentän pyörittäminen kannattavasti ei onnistu pelkästään itsenäisin, maakunnallisin voimin. Eikä Finaviakaan voi myydä kentän toimintoja tappiolla.
Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntaliitto ovat laskeneet, että valtiolta pitää saada miljoona euroa vuosittaista tukea 2016-2020 sekä kolme miljoonaa euroa investointitukea kiitotien rakentamiseen. Sen jälkeen pärjätään omillaan.
Kaupunki ja liitto ovat tehneet ehdolliset rahoituspäätökset yhteensä miljoonan euron sijoittamisesta perustettavaan lentokenttäsäätiöön. Jos valtion tukea ei tule, ei synny säätiötä eikä liiketoimintakauppoja Finavian kanssa.
Hilska kertoo, että maakunnan edustajien ministeriölle esittämät luvut ovat jotakuinkin odotettua tasoa.
-Nyt on saatu toisen osapuolen tarjous ja meillä on haarukoitu vastatarjousta. Tuskin kummallakaan osapuolella on tarkoitus kiristää toista millään tavoin. Olisi harmillista, jos koko kenttä sulkeutuisi.
Hilskan mukaan tarkempaa tietoa paketista on oltava viimeistään maaliskuun alkupuolella, koska silloin aletaan rakentaa budjettikehystä vuodelle 2016.
-Nyt odotetaan vastapuolelta luotettavaa, uskottavaa business plania, kuinka Lappeenrannan kenttä saadaan kannattavaksi. Mahdolliset kaupat tekee Finavia. Me ministeriönä olemme mukana, jos ja kun hankkeelle pitää varata rahaa valtion budjettiin.
Hilska ei usko, että eduskuntavaalit vaikuttavat prosessiin. Hän sanoo kuitenkin, että toki ratkaisu tukimiljoonista voi mennä pliittiseksi.
-Suomessa kun on muitakin lentokenttiä, joille tukea toivotaan.
Esimerkkeinä hän mainitsee Mikkelin ja Seinäjoen kentät.