Maahanmuutto kääntyi laskuun

Väestö. Lappeenrannan asukasluvun kasvu on perustunut kokonaan maahanmuuttoon tällä vuosikymmenellä.

Matti Saarela

Lappeenrannan kaupungin väestönkasvu on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana perustunut maahanmuuttoon. Ilman maahanmuuttajia kaupungin väkiluku olisi nyt yli 300 henkeä pienempi kuin vuosikymmenen alussa.

Maahanmuutto kasvoi tasaisesti vuodesta 2010 aina vuoteen 2013 asti. Viime vuona maahanmuutossa tapahtui kuitenkin käänne. Kun vielä vuonna 2013 Etelä-Karjalaan muutti 437 ihmistä enemmän kuin täältä muutti ulkomaille, jäi nettomuutto viime vuonna 257:ään.

-Suurin syy on varmaan huono työllisyystilanne. Kauppa on työllistänyt paljon maahanmuuttajia. Nyt venäläisten ostosmatkailu on vähentynyt radikaalisti ja yritykset ovat tiukoilla, sanoo kehityspalvelujen asiantuntija Terhi Jantunen kehitysyhtiö Wirma Lappeenrannasta. Jantunen on ollut vetämässä projektia, jossa on tuettu maahanmuuttajien yrittäjyyttä.

Samasta asiasta kertovat myös Kaakkois-Suomen TE-keskuksen luvut. Viime vuonna TE-keskus teki osapäätöksen 304 maahanmuuttajan oleskelulupahakemukseen. Näistä 108 haki TE-keskuksen päätöstä ensimmäisen kerran. Kielteisiä päätöksi tehtiin 38.

Vielä vuonna 2013 TE-keskus teki 391 osapäätöstä, joista ensi kertaa työperäistä maahanmuuttoa varten oleskelupulaa hakeneita oli 152. Hylättyjä hakemuksia oli 29.

 

Joutsenon vastaanottokeskus Konnunsuolla on niin kutsuttu transit-keskus, jossa turvapaikkaa Suomesta hakevat asuvat vain turvapaikkakuulemisen ajan. Sen jälkeen keskuksen asukkaat siirtyvät muihin Suomen vastaanottokeskuksiin odottamaan päätöstä turvapaikasta.

Turvapaikan tai suojelutarpeen perusteella oleskeluluvan saaneiden määrä ei ole kuitenkaan laskenut.

-Tänne muuttaneiden pakolaisten määrä ei selitä maahanmuuton vähenemistä, sanoo Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) maahanmuuttotyön koordinaattori Merja Heino-Kukkurainen.

Vastaanottokeskuksista muuttaa Lappeenrantaan suurin piirtein saman verran oleskeluluvan saaneita kuin aikaisemminkin.

Yksi maahanmuuttoa vähentävä asia saattaa olla se, että inkerinsuomalaisten paluumuutto Suomeen on vähitellen hiipumassa.

-Minulla ei ole vielä tässä tilastoja, heidän määränsä saattaa olla aavistuksen verran pienempi, Heino-Kukkurainen arvelee.

Paluumuuttojono on nyt suljettu ja jonoon ilmoittautuneiden pitää hakea oleskelulupaa ennen siirtymäajan päättymistä 1. heinäkuuta vuonna 2016.

Kirjoittaja:
Matti Saarela