Liisa Kukkola
Leo Suomelan kirjoittama musiikkinäytelmä Mannerheim ja kettujen sota saa ensi-iltansa Lappeenrannan kaupunginteatterissa lauantaina 17.1.
Vuonna 2013 kantaesityksensä Seinäjoella saanut näytelmä sijoittuu syksyyn 1944, joka on vähemmän tunnettu vaihe Suomen historiassa. Jatkosota oli päättynyt, Neuvostoliitosta oli tulossa valvontakomissio, Suomelle langetettavien sotakorvausten määrä selviäisi pian.
Mannerheim ja kettujen sota on Suomelan mukaan dokumentteihin nojaava tarina siitä, kuinka kahden miehen uhkarohkealla pelillä Suomen talous ja perusrakenteet saatiin säilytettyä.
-Suomi oli sotinut viimeiset kaksi ja puoli vuotta jatkosotaa Saksasta saadulla velkarahalla. Sitä oli kertynyt yli 4 miljardia silloista markkaa.
-Jos Neuvostoliitto olisi tiennyt tästä velasta, se olisi vaatinut summaa heti maksettavaksi. Suomi ei olisi mitenkään selvinnyt niin suuresta maksusta, Suomela sanoo.
Näytelmä Mannerheim ja kettujen sota näyttää, kuinka Mannerheimin taustajoukoissa toimineet asekauppias Wilhelm Hilbert ja laivanvarustaja Ragnar Nordström juonivat Saksan-velkojen kanssa. Kaikki laskut kuitattiin maksetuiksi ilman kultaa ja valuuttaa.
-Näytelmäni nimi tulee sanaan kettu liitetyistä ominaisuuksista. Jos sanotaan, että joku on aika kettu, tarkoitetaan, että tämä on viekkaalla tavalla nokkela selviytymään vastoinkäymisistä. Sellaisia Hilbert ja Nordström olivat. Toisella oli valtaa kuitata laskut ja toisella älyä, Suomela sanoo.
Idean näytelmään Suomela sai Nordströmin vuonna 1996 ilmestyneestä muistelmakirjasta Voitto tai kuolema, jossa velkojen kuittaaminen selvitettiin kuin ohimennen. Aihe on ollut tuntematon suomalaisille historijoitsijoille.
Muistelmansa Nordström kirjoitti jo 1945-48 Nordströmin ollessa vapaaehtoisessa maanpaossa Tukholmassa, mutta ne julkaistiin vasta 50 vuotta myöhemmin Skandinavian poliittisen ilmapiirin muututtua.
Mannerheim ja kettujen sota ei ole pelkästään velkapaperin käsittelyä. Näytelmässä on paljon tuon ajan musiikkia, esimerkiksi Georg Malmstenin tunnetuksi tekemä Nikkelimarkka.
-Musiikki keventää tilanteita, eikä näytelmästä tule saarnaa. Vaikka kyllä minä pappien saarnoistakin voisin näytelmän kirjoittaa, Suomela naurahtaa.
Eivätkä sotaherrat ole näytelmän ainoita henkilöitä. Kun herrat juonivat omiaan, tavalliset suomalaiset ihmiset jatkavat elämäänsä: rakastuvat ja tekevät kauppaa, tanssivat ja laulavat kovan aiheen pehmeäksi.
Mannerheim ja kettujen sota -ensi-ilta Lappeenrannan kaupunginteatterissa la 17.1. klo 19.
Leo Suomela
Syntynyt 1934 Kortesjärvellä.
Opetti Joutsenossa äidinkieltä Vuodesta 1959-1994.
Asuu Turussa.
Väitteli vuonna 1984 Tukholman yliopistossa 1800-luvun lopun suomalaisen näytelmäkirjallisuuden realistien tyylien muuttumisesta.
Kirjoittanut yli 40 teosta.
Kaakkois-Suomen kirjailijayhdistys Paltta ry:n ja kulttuurilehti Itäsuomen perustaja.
Suomelan Kanteletar-kansanmusiikkinäytelmä esitettiin 1976 Helsingin kaupunginteatterissa ja filmatisointi esitettiin Neuvostoliiton televisiossa 1987.