Viime vuonna suuret kustantajat laittoivat kirjastoille tarjolle seuraavia määriä sähköistä kirjallisuutta.
WSOY: 20 nimikettä. Tammi: 50 nimikettä. Otava: melkein koko tuotanto.
Kirjastoista kannetaan koteihin erityisesti suomalaista kaunokirjallisuutta. Lainaajia kiinnostavat erityisesti esimerkiksi palkitut kirjat, kuten Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät -romaani. Se on kyllä julkaistu sähköisenä, mutta kirjastoista sitä ei voi e-kirjana lainata.
Muutkin kotimaiset hittikirjat olisivat todennäköisesti suosittuja myös e-kirjoina, mutta kustantajat eivät myy niiden lainauslisenssejä kirjastoille.
— Se on rahakysymys. Kustantajat katsovat menettävänsä joka kerta kirjan myyntihinnan, jos asiakkaat pääsevät lainaamaan samaa kirjaa monesti, palvelujohtaja Leena Priha Etelä-Karjalan maakuntakirjastosta sanoo.
Kaikki kustantajat eivät ole lämmenneet e-kirjalle Otavan lailla. Esimerkiksi Bonnier (Tammi, WSOY ja Johnny Kniga) julkaisee keväällä lähes koko aikuisille suunnatun kaunokirjallisuutensa myös e-versiona. Niistäkään moni ei kuitenkaan päätyne tarjolle kirjastojen ostettavaksi.
Pienemmät laatukustantamot Siltala ja Teos eivät ainakaan vielä ole kertoneet julkaisevansa keväällä ollenkaan e-kirjoja.
Jännitys-, rikos-, erä- ja sotakirjoihin erikoistunut kotimainen pienkustantamo Myllylahti on sekä julkaissut melkein kaikki nimikkeensä viime vuosilta sähköisenä että myynyt niitä kirjastoille.
Priha kertoo kustantamoiden olevan erilaisia linsenssikäytännöissään. Esimerkiksi Otavan kirjoista kirjasto maksaa vuosilisenssiä, joka joudutaan uusimaan vuosittain.
Sähköisten kirjojen hankintahinnaksi tulee kirjastolle keskimäärin 13—14 euroa. Se on Prihan mukaan aavistuksen halvempi kuin painetuilla kirjoilla.
Maakuntakirjastossa ensimmäiset sähköiset kirjat tulivat lainattavaksi jo kymmenen vuotta sitten, mutta tähän saakka käyttö on ollut hyvin pientä. Prihan mukaan kotimainen kaunokirjallisuus on sähköisellä puolella ylipäätään vasta äskettäin auennut kirjastoille: vuodenvaihteessa hankittiin vino pino uusia e-kaunokirjoja. Yhteensä kirjoja on kokoelmassa 350.
— Käyttö alkoi atk-tyyppisillä ja kurssikirjoilla, ei alkuun saatu sellaista aineistoa, joka asiakkaita kiinnostaa. Nyt tietokirjojen ja kaunokirjojen suhde on noin fifty-fifty.
Viime vuonna sähköisiä lainoja kertyi noin 600. Se on pieni murunen Lappeenrannan miljoonan kokonaisvuosilainan joukossa, mutta määrä on nousussa: vuoteen 2013 verrattuna lainausmäärä kaksinkertaistui viime vuonna.
— Kaupallinen tarjonta on lisääntynyt, ja ihmisillä on yhä enemmän laitteita, joilla lukea sähköistä materiaalia, Priha perustelee kasvua.
Tämän vuoden aikana Etelä-Karjalan e-kirjasto on paitsi laajentumassa myös paranemassa laadultaan. Alusta, jolta lainattava teos ladataan, uudistetaan. Se mahdollistaa e-kirjojen varaamisen, mitä ei vielä toistaiseksi pysty tekemään.
Näin käytät e-kirjastoa
Koko Etelä-Karjalan kirjastojen yhteiset e-aineistot ovat osoitteessa https://ellibs.verkkokirjasto.fi:8001/Heili/
E-kirjastoon kirjaudutaan omalla kirjastokortin tunnuksella ja salasanalla.
E-lainata voi, vaikka kirjasto olisi kiinni. E-palveluihin voi kirjautua vaikka kotoa käsin.
Suomenkielisiä sanomalehtiä ei kuitenkaan voi lukea sähköisesti kotoa, vaan niihin pääsee käsiksi vain kirjaston koneilta.
Marraskuun 2014 lainatuimmat e-kirjat Etelä-Karjalassa
Reijo Mäki: Aito turkki
Natascha Kampusch: 3096 päivää
Thomas Enger: Aavekipu
Heike B. Görtemaker: Eva Braun — elämä Hitlerin kanssa
Don Emigh: Sherlock Holmes and The Affair of The Single Slipper
Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen