Ilpo Leskinen
Etelä-Karjala on mukana kehittämässä eurooppalaista älyambulanssia.
Ideana on, että ambulanssin henkilöstö antaisi hoidon mahdollisimman monen potilaan luona, jolloin häntä ei tarvitse kuljettaa sairaalaan.
Jos potilas on vietävä sairaalaan, hänen hoitonsa aloitetaan jo kotona tai onnettomuuspaikalla ja jatketaan ambulanssissa.
Saimaan ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote osallistuvat älyambulanssin kehitystyöhön, ainoina Suomessa. Mukana on yhdeksän maata.
Etelä-Karjalalla on paljon annettavaa muulle Euroopalle.
Eksoten ensihoitopäällikkö Jan-Erik Palviainen kertoo, että maakunnan ensihoidossa on käytössä jo monia tulevan älyambulanssin toimintatapoja.
Ambulanssin ensihoitajilla on ammattikorkeakoulutasoinen ensihoitajan ja sairaanhoitajan kaksoistutkinto.
Ensihoidon toimintaa on kehitetty yhdessä kotisairaanhoidon kanssa.
Maakunnassa on mahdollisuus saada ensihoitolääkäri ambulanssiin arkisin kello 8-16.
-Ambulanssien lääkintälaitteisto ja ensihoitajien tietotaso ovat niin pitkällä, että tutkimaan ja hoitamaan pystytään jo potilaan luona. Läheskään aina ei ole tarvetta lähteä päivystykseen, Palviainen sanoo.
Britanniassa käytäntö on toisenlainen.
Ensihoidon yliopettaja Simo Saikko Saimaan ammattikorkeakoulusta kertoo, että ambulanssi hakee potilaan kotoa ja kuljettaa hänet sairaalaan tai terveyskeskukseen hoitoa saamaan.
Käytäntöön halutaan muutos, koska sairaalat ja poliklinikat ruuhkautuvat.
On arvioitu, että 40 prosenttia potilaista voidaan hoitaa jo kotona, jos ambulanssissa on pätevä henkilöstö ja hyvät laitteet.
Älyambulanssia kehitetään EU-hankkeena, joka kestää vain kahdeksan kuukautta. Taustalla on vuosien kehitystyötä.
Tarkoitus on parantaa tiedonsiirtoa ensihoidon ja sairaalan välillä. Ambulanssin tarjoamia palveluita laajennetaan, ja toiminta nivotaan yhteen sairaalan palvelujen kanssa.
Samalla hyödynnetään uusinta terveysteknologiaa sekä langatonta tiedonsiirtoa.
Suomessa pitkälle viety ensihoito on Saikon mukaan herättänyt kiinnostusta. Osa Suomen käytännöistä herättää myös ihmetystä.
Suomessa potilaat kannetaan ambulanssiin ja pois. Esimerkiksi Britanniassa ja Saksassa käytetään hydrauliikkaa potilaiden nostossa ja siirrossa.
-Siellä ihmetellään, että eihän kenenkään selkä kestä potilaiden nostamista ja kantamista vuodesta toiseen, Saikko sanoo.