Muokattu sote-malli käy Etelä-Karjalalle

Sote-uudistus. Perustuslakivaliokunta piti sote-esitystä kansanvallan vastaisena. Eduskuntapuolueet etsivät ratkaisua vielä tällä vaalikaudella.

Anne Kotiharju,  Hannu Ojala

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tyrmäävä lausunto esityksestä sote-laiksi otettiin Etelä-Karjalassa vastaan pääosin huojentuneena. Valiokunnan mielestä esitys ei ole tasapuolinen demokratian eikä rahoituksen kannalta, ja siihen toivotaan muutoksia.

-Valiokunnan lausunto oli odotettu ja toivottukin. Rahoitusmalli huolestutti erittäin paljon Etelä-Karjalassa. Lisäksi isojen sote-alueiden merkitys alkoi käydä yhä epäselvemmäksi, kommentoi Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva.

Valiokunnan tyrmäyksestä huolimatta eduskuntapuolueet sopivat torstai-iltana etsivänsä sote-ratkaisua vielä kuluvan vaalikauden aikana. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) vakuutti illalla, että puolueilla on asiasta yhteisymmärrys.

-Työ alkaa perjantaina sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Anneli Kiljunen (sd.) sanoi kaikkien pitävän uudistusta tarpeellisena. Nykyistä isommat kokonaisuudet takaisivat yhdenvertaiset palvelut. Esitetty rahoitusjärjestelmä ei Kiljusen mielestä ole kuitenkaan oikeudenmukainen.

Valiokunta oli Kiljusen mukaan varautunut viemään uudistusta eteenpäin. Hän epäili silti aiemmin päivällä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd.) tavoin, ettei aika riitä isojen perustuslaillisten ongelmien takia.

Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Anu Urpalainen (kok.) arveli, että vain Eksote-mallista ehtisi teoriassa sopia vielä tällä vaalikaudella. Nykyisen eduskunnan työ päättyy 14. maaliskuuta.

 

Valiokunta kuvaili perustuslakiin sopiviksi suoraan demokratiaan ja verotukseen perustuvaa maakuntamallia sekä mallia, jossa valtio ottaa suuremman roolin palvelujen järjestämisestä.

Etelä-Karjalassa soten rahoitusesitys toisi monelle kunnalle jopa useiden prosenttien veronkorotuspaineet. Maakunta kuuluisi eteläiseen sote-alueeseen, ja rahoittajakuntien päätösvalta kuihtuisi suuralueessa. Eksotesta tulisi yksi maan 19 tuottaja-alueesta.

Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen epäilee suuria sote-alueita, joita tulisi viisi.

-Suurten sote-alueiden muodostaminen sisäkkäisine kuntayhtymineen olisi äärimmäisen altis kritiikille.

 

Eksote on jo yhdistänyt perus- ja erikoisterveydenhuollon sekä sosiaali- ja terveyspalveluja. Tähän tähtäisi myös valtakunnallinen sote-uudistus.

Itkosen mukaan asiassa voitaisiin edetä nopeasti, jos malli rakentuisi tuotantoalueiden kuten Eksoten ympärille.

 -Sote voisi toteutua myös maakuntamallina ilman suuria sote-alueita.

Kimmo Jarva uskoo, että isot sote-alueet unohdetaan ja ratkaisua haetaan Eksoten tapaisista tuotantoalueista.

-Paljon on puhuttu maakuntamallista.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju, Hannu Ojala