Ilpo Leskinen
Etelä-Karjalan runsaissa pohjavesivaroissa on yksi paha ongelma. Eteläkarjalaiset elävät, liikkuvat ja harjoittavat elinkeinojaan juuri siellä, mistä he ottavat vettä juodakseen.
Sataprosenttisen puhtaan pohjaveden löytäminen alkaa olla lähes mahdotonta. Vedestä kuin vedestä voi löytyä pieniä pitoisuuksia melkein mitä tahansa haitta-ainetta, vaikka vesi kelpaa juomavedeksi.
Paras tai pahin esimerkki löytyy Lappeenrannan Joutsenonkankaalta, jossa sijaitsevat Ilottulan ja Puslamäen vedenottamot. Ilottulan pohjavedestä on löytynyt pieni määrä tetrakloorieteeniä, ja koko pohjavesialuetta uhkaavat lyijy, suolat ja torjunta-aineet.
Ilottulan ja Puslamäen pohjavettä juodaan Lappeenrannan itäosissa, suunnilleen Viipurinportin ja Hyötiöntien itäpuolisella alueella.
Luumäen Taavetissa on ongelmana Kuutostien suolaaminen. Päävedenottamon vesi on yksinään liian suolaista, joten vettä pitää lantrata Keijaskankaan vedenottamon suolattomalla vedellä. Jurvalan vedessä on liikaa fluoridia, mutta ongelmasta päästään suodatuksella.
Lappeenrannan Huhtiniemen vesilaitos on näyttänyt kyntensä ongelmien keskellä.
Pien-Saimaan sinileväongelmasta talvella 2008-2009 selvittiin lopulta säikähdyksellä. Huhtiniemen vesilaitos on toiminut koko ajan moitteettomasti ja suodattanut järvivedestä epäpuhtaudet.
Varmuus lisääntyi, kun Sunisenselän vettä alettiin suodattaa kahdesti, ensin Nuottasaaressa ja sitten Huhtiniemen maaperässä.
Lemin kirkonkylän vedenottamo on ollut kuukauden pois käytöstä raudan värjäämän veden takia. Vesi olisi juomakelpoista, mutta se on kelvottoman näköistä. Kirkonkylässä on nyt juotu Lappeenrannan vettä.
Juuresahossa painetta korotetaan torstaista lähtien siten, että kirkonkylään saadaan johdettua Kuukanniemen pohjavettä.
Kirkonkylän vedenottamolle hankitaan suodatuslaitteet raudan poistamiselle. Suodatus saadaan käyttöön maaliskuun aikana.
Imatran juomavesi on vielä laadukasta, mutta uhkakuvia riittää Joutsenonkankaan tapaan.
Pohjavesialuetta Immolassa kuormittavat lentokenttä, teollisuus, maantie ja rautatie. Immalanjärven vettä käytetään vain vähän, ja loput ostetaan Joutsenon Myllypuron vedenottamolta.
Imatra tähyää lisävettä koillisesta. Rautjärveltä löytyy Laikonkangas, joka on yksi Etelä-Karjalan suurista tulevaisuuden juomavesilähteistä Taipalsaaren Pönniälänkankaan ja Ruokolahden Utulankankaan tapaan.
Laikonkankaan vettä juodaan jo paikallisesti, mutta vettä riittää muillekin. Imatran seudun ympäristötoimi selvittää vielä pohjavesialueen riskejä. Syyniin joutuvat ampumarata ja soranotto.
Joutsenonkangas tutkittavana
Lappeenrannan Joutsenonkankaan pohjavesialueen luokitus on muuttunut hyvästä huonoksi. Vedestä on löytynyt pieniä määriä tetrakloorieteeniä, suolaa, torjunta-aineita ja lyijyä. Vesi kelpaa juotavaksi, sillä pitoisuudet alittavat turvarajat. Geologian tutkimuskeskus ja Ramboll tekevät alueella lisätutkimuksia.