Matti Saarela
Viime keskiviikkona kokoontunut Luumäen koululautakunta oli pienen ihmisen asialla. Lautakunnan enemmistön mielestä Kirkonkylän ja Kannuskosken kyläkouluja ei saa sulkea.
Lautakunta kaatoi äänestyksessä selvin luvuin 5-2 vt. sivistystoimenjohtaja Pekka Hyvärisen laatiman kouluverkkoselvityksen. Hylkäämisen kannalla olivat kaikki neljä keskustan edustajaa ja lautakunnan ainoa sosiaalidemokraatti. Hyvärisen esityksen puolesta äänestivät vain lautakunnan kaksi kokoomuslaista jäsentä.
Seuraavaksi kiista kyläkoulujen lakkauttamisesta menee kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Lopullisen päätöksen asiasta tekee kunnanvaltuusto.
Hyvärisen kouluverkkoselvityksen luvut kertovat yhden puolen koulukiistasta. Perusopetus maksaa Luumäellä paljon enemmän oppilasta kohti kuin esimerkiksi lähinaapureissa Savitaipaleella ja Taipalsaarella.
Luumäen alakouluissa on keskimäärin vain 12 oppilasta yhtä luokanopettajaa kohden. Pienten ekaluokkalaisten vanhempien mielestä näin varmasti pitääkin olla. Tämä idylli kuitenkin maksaa luumäkeläisille veronmaksajille jopa noin miljoona euroa ylimääräistä vuodessa.
Miljoona euroa merkitsee yli prosentin ylimääräistä korotusta kuntaveroon. Luumäkeä ja luumäkeläisiä huonosti tunteva voisi jo näistä luvuista arvella, että asia on koulujen lopettamispäätöstä paitsi.
Se on väärä luulo. Pro kyläkoulut -liikkeellä on kunnassa laaja kannatus ja Kirkonkylän ja Kannuskosken koulujen puolustajat voivat hyvinkin vetää valtuustossa vielä pisimmän korren asiassa.
Kyläkoulujen puolustajat voivat laskea koko lailla varmoiksi valtuustossa sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän kolmen kunnanvaltuutetun äänet. Valtuuston toisen varapuheenjohtajan Pentti Saleniuksen (sd.) puheita ei ehkä aina pidä ottaa täysin vakavasti, mutta tässä asiassa hän on vakavissaan.
Koululautakunnan äänestyspäätös ei edusta vain lautakunnan jäsenten mielipidettä, vaan kunnanvaltuuston keskustalaisen puheenjohtajan Antti Rämän mukaan se heijastaa laajasti myös kuntalaisten tahtoa asiassa.
Keskustalla on kunnanvaltuustossa enemmistö, joten sen valtuustoryhmä voi halutessaan päättää asian myös oman päänsä mukaan. Rämä alkaa kuitenkin toppuutella, kun häneltä kysyy ryhmän kantaa asiaan. Hänen mukaansa asia pitää ratkaista luottamushenkilöiden ja kunnan virkamiesjohdon yhteistyöllä.
Keskustan valtuustoryhmä ei ole yksimielinen asiassa. Esimerkiksi kunnanhallituksen keskustalainen puheenjohtaja Hilkka Suoanttila on sitä mieltä, että asiaa on politisoitu tarpeettomasti ja siihen suhtaudutaan liiaksi tunteella. Hän myös ihmettelee, mistä muualta säästöjä voidaan saada riittävästi.
Mitään järjestö- tai ryhmäpäätöksiä ei kouluasiassa ole tehty, vakuuttaa keskustan Luumäen kunnallisjärjestön tuore puheenjohtaja, kunnanvaltuutettu Anne Marttila-Inkilä.
Luumäki on entinen varakas kunta. Se pärjää vielä pitkään vanhoilla säästöillään ennen pakkoliitosta Lappeenrantaan, kuten demareiden Salenius ei niin vakavissaan tulevaisuudennäkymiä maalailee.
Eikä kunta ole pulmineen suinkaan yksin. Poliitikot ja virkamiehet puhuvat rakenteiden muuttamisesta. Paikallistasolla nämä ”rakenteet” ovat päivähoitoa pienokaisille tarvitsevia vanhempia, peruskouluun taapertavia lapsukaisia ja yhä enemmän hoivapalveluja vaativia isovanhempia.
Esimerkiksi Luumäen koululautakunnan jäsen ja kunnanvaltuutettu Merja Mälkiä (kesk.) sanoo suoraan perustellessaan koululautakunnan päätöstä, ettei hän luota pätkääkään kunnan virkamiesjohdon laskelmiin. Se on kovaa puhetta.