Rukkasia roikkuu Eija Mustosen ateljeessa Ylämaalla. Kiiltäväksi ja mattapintaiseksi vasaroitua alpakkaa ja yksi kuparinenkin pari. Korutaiteilija ei ole panemassa rukkasia naulaan, vaan viemässä ne näytteille.
— Näitä töitä tehdessäni löysin itsestäni hopeasepän uudestaan. Teosten teema kuulostaa vanhanaikaiselta, mutta työstä ja työn tekemisestä niissä on kyse, Mustonen kertoo Kirjasjärven rannalla Pentinkylässä.
Metallista taottu hopeasepän essu on jo Münchenissä, pienemmät työt korutaiteilija vie matkatavarana Schmuck2015-tapahtumaan, jossa Mustosen ja hänen työryhmänsä töitä on jälleen esillä alkavana viikonloppuna.
Eija Mustosen kollektiivi on Hibernate, Mustosen opettajan Helena Lehtisen ja oppilaan Tarja Tuupasen vuonna 1999 perustettu löyhä liittymä. Ryhmä havahdutti toisensa näyttelytöiden tekemiseen dialogilla.
— Aihe oli käsityö ja perinne. Jokainen teki kaksi työtä ja antoi ne toisille, jotka vuorostaan kommentoivat näitä töitä omilla teoksillaan. Syntyi 36 käsityön ja perinteen teemasta lähtenyttä työtä, Mustonen kertoo.
Perinteen kokemista varten ei välttämättä tarvitse nähdä töitä, vilkaisu Mustosen ateljeehen riittää. Pitkä rivi sepänpajoilta käytettyinä hankittuja koneita, kohdevaloja ja vasaroita, joilla tekijä saa metallin tottelemaan.
Ylämaa muotoutui Eija Mustosen kodiksi metallia helpommin. Maalaistyttö haki Kivikouluun, löysi puolison ja palasi jatko-opintojen jälkeen takaisin. Ensin kyläkouluun, sitten sen naapuriin nousi oma talo 1994.
— Kun tulee töistä kotiin, harvoin enää lähtee mihinkään, kenties joskus leffaan. Viihdyn sekä maalla että suurkaupungissa, ja metropoleista saa näyttely- ja muilla matkoilla sen, mitä maaseudulla ei ole tarjolla.
Työmatka Imatralle on 70 kilometriä suuntaansa. Mustosesta tuli Saimaan ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutuspäällikkö vuonna 2010. Uusi työ on opettamista kuluttavampaa, ja näyttelytahti on vähentynyt.
Korutaidetta Etelä-Karjalassa on vaikea mieltää ilman Eija Mustosta. Nainen on opettanut korutaiteilijoita täällä vuodesta 1991, vain opinahjojen nimet ovat matkalla vaihtuneet. Työ ja taiteilu sparraavat toisiaan.
— Valitsin aikoinaan taiteen teollisen suunnittelun sijasta. Päivätyö koulussa mahdollistaa taiteen tekemisen, mitä ilman en voisi olla olemassa, Mustonen sanoo alpakan työstämiseen rikkomansa vasara kädessä.
Suojaimet korville. Ateljeen täyttää rukkasmetallin muokkaaminen taiteilijan piirtämien kaavojen mukaisiksi.
Nyrkkeilysäkki saa olla rauhassa. Toimistotyön hartioita kirraavat seuraukset taotaan täällä pois vasaralla.
Eija Mustonen
Syntynyt Polvijärvellä vuonna 1961.
Asuu Ylämaan Pentinkylässä.
Saimaan ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutuspäällikkö. Opettanut Suomessa ja ulkomailla vuodesta 1990.
Opiskellut Suomessa ja ulkomailla. Valmistunut Kivikoulusta 1983, Lahden muotoiluinstituutista 1987 ja Taideteollisesta korkeakoulusta 2005.
Lukuisia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla vuodesta 1985.
Lukuisia jury- ja luottamustehtäviä sekä palkintoja Suomessa ja ulkomailla vuodesta 1986.