Yliopiston kehittämä tekoäly oppii hitsatessaan

Lappeenranta. Hitsausrobotti ei korvaa täysin ihmistä.

Juho Maijala

 

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kehittämä hitsausjärjestelmä saattaa mullistaa hitsaavan teollisuuden. Järjestelmän sielu on yliopiston kehittämä tekoäly, joka seuraa jatkuvasti hitsausjälkeä ja pystyy oppimaan siitä.

Nykyiset hitsausrobotit suorittavat tarkasti ohjelmoidun hitsauksen, mutta ne eivät pysty millään tavalla reagoimaan muutoksiin. Projektipäällikkö Markku Pirinen kertoo, että teknillisen yliopiston järjestelmä seuraa hitsisulan lämpöä ja muotoa jatkuvasti.

— Se ottaa vastaan tietoa monelta anturilta yhtä aikaa ja tekee niistä päätelmiä. Se on neuroverkon hyvä puoli, Pirinen sanoo.

Pirisen mukaan neuroverkko pystyy oppimaan esimerkiksi tarkkailemalla hitsarin kädenjälkeä. Sen jälkeen se osaa toistaa hitsarin liikkeet.

— Tuottavuus nousee huomattavasti, kun hitsausjälkeä ei tarvitse aina tarkastaa ja korjata hitsausrobotin jäljiltä.

 

Pirinen näkee, että järjestelmällä on iso merkitys kaikelle hitsaavalle teollisuudelle. Kysyntää pitäisi olla kaikkialla, mutta ennen kaikkea ulkomailla. Pirinen odottaa järjestelmän kiinnostavan myös kotimaassa.

— Tällaisen keksinnön avulla Suomessa pystytään säilyttämään hitsaava konepajateollisuus.

Tekoäly ei pysty täysin syrjäyttämään ihmistä hitsaajana. Robotti toimii mekanisoiduissa, toistuvissa hitseissä, mutta Pirisen mukaan sitä ei voi käyttää esimerkiksi vaikeissa paikoissa. Käsihitsareille jää vielä monta kohdetta hitsattavaksi.

Kirjoittaja:
Juho Maijala