Heikki Sopanen
Lappeenrantalaisen Flowroxin tuore toimitusjohtaja Jukka Koskela uskoo kaivosteollisuuden hiljaiselon olevan pian ohi. Koskelan johtama yritys myy suunnittelemiaan ja valmistamiaan teollisuusventtiilejä ja -pumppuja ympäri maailmaa etenkin kaivos- ja mineraaliteollisuudelle.
Viime aikoina tarjouspyyntöjä on tullut sen verran, että Koskela uskaltaa sanoa tunnelin päässä näkyvän valoa.
-Korvausinvestointeja tehdään koko ajan ja varsinaista suhdannekäännöstä kaivosteollisuudessa ennustetaan 2016 loppupuolella.
Korvausinvestoinnit pitävät Flowroxin hengissä, mutta voit ja leikkeleet leivän päälle tulevat kaivosteollisuuden investointiprojekteista. Koskelan mukaan muutamalla hyvällä projektilla tilanne saadaan hallintaan ja yrityksessä meneillään olevat kustannussäästöt kuten lomautukset voidaan unohtaa.
Kokoonpanopuolelle on jo kutsuttu muutama lomautettu työntekijä takaisin töihin parantuneen tilauskannan ansiosta.
Maanantaina toimitusjohtajan hommat aloittanut Koskela sanoo, että Flowroxin lähivuosien tavoitteet ovat kannattavuuden parantaminen, kustannusten hallinta ja kasvu, kun markkinat lähtevät vetämään. Kasvua haetaan vanhoille tuotteille sekä tuoterepertuaaria lisäämällä.
Parhaat investointinäkymät maailmanlaajuisessa kaivosteollisuudessa ovat Koskelan mukaan pidemmällä tähtäimellä Etelä-Afrikassa, mutta juuri nyt Amerikan mantereella on kaivosmonttujen äärellä värinää, joka ennakoi lähitulevaisuudessa laiteinvestointeja kaivoksiin.
-Seuraamme koko ajan tilannetta, jotta pystymme varautumaan alkavaan kysyntään.
Bisneksen kasvupotentiaali on edelleen Aasiassa, mutta siellä poliittinen riski pitää ottaa Koskelan mukaan tarkasti huomioon.
-Eri maiden politiikka vaikuttaa hyvin paljon investointi-ilmapiiriin. Indonesia ja Vietnam ovat kiinnostavia, mutta siellä poliittinen riski on suuri. Kiina alkaa kuitenkin olla monille toimijoille jo liian kallis maa, jota valuutan kallistuminen euroon nähden vain korostaa
Kiinan valtavat investoinnit nostivat taannoin metallien hintoja, ja Suomessakin nousi kaivoskuume, jonka laantumisen näkyvin seuraus on Talvivaara. Laantuminen näkyi myös Flowroxin tilauskirjassa, mutta Koskela uskoo Suomen kaivosteollisuuden uuteen nousuun.
-Aktiivisuus palaa, mutta aiempaa maltillisemmin. Suomessa on paljon hyödyntämättömiä malmeja ja mineraaleja. Muun muassa Sotkamo Silverin ja Soklin kaivokset odottavat rahoitusta investoinneilleen.
Flowrox vie valtaosan tuotteistaan ulkomaille. Toimitusjohtaja Koskela ei niele väitettä, että palkkataso on syönyt vientiteollisuutemme kilpailukyvyn.
-Osaaminen ja laatu on oleellista. Olemme vertailleet oman toimialan tuotantokustannuksia, eikä Suomi suinkaan ole kallein. Yleistyksiä ei voi tehdä, mutta osaava työvoima on tärkeä osa kilpailukykyä.
Flowrox
1993 perustettiin Laroxin tytäryhtiö Larox Flowsys.
1999 Larox Flowsysistä tuli Laroxin osakkuusyhtiö.
2010 Vartiaisen perheen sijoitusyhtiö Capillary osti Larox Flowsysin, kun Outotec osti Laroxin.
2011 nimeksi vaihtui Flowrox.
Yhtiön pääkonttori on Lappeenrannassa.
Tytäryhtiöt Yhdysvalloissa, Australiassa, Etelä-Afrikassa ja Venäjällä.
Työllistää Lappeenrannassa noin sata ihmistä.