Keskussairaalan silmäyksikön ongelmat kirvoittivat useita potilasvahinkoepäilyjä viime vuonna. Epäilyt liittyvät potilasasiamiehen vuosiraportin mukaan epäonnistuneisiin leikkauksiin. Potilas oli menettänyt näkökyvyn tai oli syntynyt muu pysyvä haitta.
Kaikkinensa yhteydenotot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Eksoten palveluista sosiaali- ja potilasasiamieheen vähenivät viime vuonna. Sen sijaan yhteydenotot pahasta lääkäripulasta kärsineen silmäpoliklinikan toiminnasta lisääntyivät.
– Se voi kertoa siitä, ettei toiminta ole ollut kaikilta osin asianmukaista, arvioi asiamies Tuomas Kumpula.
Potilaat olivat tyytymättömiä myös hoitoon pääsyyn. Lähetteitä tukkoiseen silmäyksikköön oli vaikea saada.
Potilaat kokivat, että heitä oli pompoteltu julkisen ja yksityisen sektorin hoidossa.
Kumpula korostaa, ettei potilaille saa syntyä sellaista vaikutelmaa, etteivät he voi hakeutua hoitoon lääkäripulan takia. Perusterveydenhuollossa ei voi ehdottaa menoa yksityislääkärille, kuten joskus on tehty.
Eksoten terveys- ja vanhuspalvelujen johtaja Tuula Karhula selvittää, että viime vuonna silmäpolilla jouduttiin turvautumaan vuokralääkäreihin.
– Lopulta ei ollut yhtään omaa lääkäriä. Vuokralääkäreitä otettiin mistä saatiin.
Tänä vuonna Terveystalo on vastannut silmäyksiköstä määräaikaisella sopimuksella.
– He ovat järjestäneet sinne lääkärityövoimaa ja tehneet hyvää laatutyötä. Odotusajat eivät valitettavasti ole juuri lyhentyneet, kun palveluihin oli kertynyt viime vuodelta piilotarvetta.
Viime vuonna Eksote kilpailutti silmäyksikön toiminnan. Terveystalo tuli valituksi, mutta Coronaria Silmäklinikka valitti päätöksestä markkinaoikeuteen. Markkinaoikeuden ratkaisua odotetaan ennen kesää.
Karhula ei ota kantaa silmäsairauksien potilasvahinkoilmoituksiin.
– Ehkä vahinkojakin sattuu herkemmin, kun ei ole pitkäjänteistä toimintasuunnitelmaa. Nyt laatutyötä tehdään intensiivisesti.
Korvattujen potilasvahinkojen ja potilasvahinkoilmoitusten määrä kasvoi viime vuonna. Kantelujen määrä väheni, mutta muistutusten määrä kasvoi.
– Tästä voi tehdä sen varovaisen johtopäätöksen, että tyytymättömyys hoidon laatuun on kasvanut, sanoo Tuomas Kumpula.
Päivystyksessä ja ensihoidossa yhteydenotot potilasasiamieheen lisääntyivät. Ne painottuvat potilasvahinkoepäilyihin, hoidon tarpeen arvion epäonnistumiseen ja kohteluun. Kumpulan mukaan hyvän kohtelun kriteerit eivät päivystys- ja ensihoidossa aina täyty.
Tuula Karhula toteaa, että päivystyskäynnit ovat lisääntyneet.
– Henkilökuntaa ei ole pystytty lisäämään samassa suhteessa. Näitä haasteellisia paikkoja on. Kiireen keskellä tule helpommin kaikenlaista.