Ilpo Leskinen
Vapo on päästänyt arkeologit tutkimaan Taipalsaaren Suursuon turvetuotantoaluetta. Satu Koivisto ja Tapani Rostedt haluavat lisätietoa maaston pinnanmuodoista turvekerrostumien alla.
Tutkijat ovat kiinnostuneet ikivanhoista asuinpaikoista, jotka ovat hautautuneet turvekerrostumien alle. Niitä ei Suursuolta ensi käynnillä löydy. Vapon maatutkakuvista voi saada viitteitä muinaisen Saimaan niemenkärjistä kahdeksan metrin syvyydessä.
Koivisto ja Rostedt myöntävät, että arkeologeille löytyisi helpompiakin tutkimuskohteita. Onnistumisen mahdollisuudet ovat pienet. Jos onni on matkassa, voitto on sitäkin suurempi ja makeampi.
Eteläisen Saimaan suot kiinnostavat tutkijoita. Eloperäinen aines eli luu, nahka ja kasvikuidut säilyvät suon uumenissa huomattavasti paremmin kuin tavanomaisessa maaperässä. Syynä tähän on suon ja järvenpohjan hapettomuus.
Jos eloperäistä ainesta löytyisi, se olisi arkeologien mukaan melkoinen voitto tutkimukselle. Ongelmana on vain oikeaan paikkaan osuminen.
-?On kuin etsisi neulaa heinäsuovasta, Koivisto sanoo.
-?Suosta on erittäin vaikea löytää lapiopelillä mitään. Kuopan olisi oltava vähintään kaksi metriä syvä, monesti paljon syvempikin, Rostedt kertoo.
Helsingin yliopisto on aloittanut Etelä-Karjalassa kolmivuotisen tutkimuksen, jossa jäljitetään Saimaan vedenpinnan alle jääneitä kivikautisia asuinpaikkoja.
Tänä vuonna tutkimuskohteena ovat suot. Ensi vuonna on tarkoitus tutkia Saimaan pohjaa.
Suursuon läpikäymisen jälkeen Koivisto ja Rostedt etsivät soiden reunoilta kivikautisia asuinpaikkoja.
He myös koluavat soiden tuntumasta jo löytyneitä asuinpaikkoja ja etenevät suota kohti. Jos hyvin käy, Rostedtin mukaan voisi löytyä vaikka tuhansien vuosien takainen liistekatiska tai patorakennelmia. Venettä hän ei uskalla edes toivoa.
Muinainen asutus Saimaan pohjassa
Helsingin yliopiston tutkimus tukeutuu Saimaan vesistöhistoriaan. Tarkoitus on jäljittää asuinpaikkoja 10?000?-?5?700 vuoden takaa rantasoista ja Saimaan pohjasta.
Eteläisen Saimaan kohdalla oli muinoin pieniä järviä, jotka olivat paikoin jopa 20 metriä nykyistä alempana.
Maankohoaminen kallisti maata kaakkoon ja yhdisti pienet vedet. Vanha järvenranta-asutus jäi veden alle.
Vesi nousi, kunnes Vuoksi syntyi 5?700 vuotta sitten. Vedenpinta laski, jolloin syntyi kuivaa maata sekä rantasoita.
Saimaalta on 1990-luvulla löydetty ihmisen työstämiä kvartsiesineitä rantaviivalta ja rantavedestä. Ne voivat viitata muinaisasutuksen jatkumiseen entistä syvemmälle.