Anssi Silvennoinen
Liiga-SaiPasta on tullut jääkiekkoliigan jättiläinen liiketoiminnan kannattavuudella mitaten. Päättyneellä tilikaudella lappeenrantalaisseura teki voittoa 319 000 euroa, kun budjetoitu tavoite oli 160 000 euroa.
Neljän viime tilikauden aikana SaiPa on tehnyt voittoa yhteensä liki kaksi miljoonaa euroa.
-Ei näitä juttuja tehdä millään pääsiäisihmeillä. Olemme tehneet raakaa työtä. Emme elä yhden kauden jaksoissa, vaan sitä pitkäjänteisemmin ja suunnitelmallisesti. Täytyy antaa täysi tunnustus toimisto-organisaatiollemme, Liiga-SaiPan hallituksen puheenjohtaja Timo Tersa toteaa.
SaiPa jäi runkosarjan yleisötavoitteestaan 121 katsojalla ottelua kohden, mutta pystyi kasvattamaan sponsoritulojaan edelliskaudesta, vaikka seudun yleinen taloustilanne on tukala.
Alkavalla kaudella SaiPan yleisökeskiarvotavoite ja pelaajabudjetti ovat samat kuin vuosi sitten: 3 900 katsojaa per ottelu ja 1,8 miljoonaa euroa.
Tersan mukaan kertyneet varat on käytetty ja käytetään SaiPan kehittämiseen. Katastrofikauden 2010-2011 jälkeen 740 000 euroon paisuneet pankkilainat seura maksoi pois jo vuosi sitten.
-Osinkoa emme ole maksaneet minään vuonna, emmekä maksa edelleenkään, Tersa sanoo.
-Systemaattinen tavoitteemme on, että pääsemme jatkossa kuuden parhaan joukkoon joka vuosi.
Viime kausi oli SaiPalle vahva myös urheilullisesti. Joukkue eteni liigassa kolmatta kertaa peräkkäin pudotuspeleihin. Se oli ensimmäistä kertaa myös Mestarien liigassa, jossa se ylsi puolivälieriin.
-Näytimme, että meillä tehdään tätä kiekkohommaa varsin kilpailukykyisesti myös Euroopan tasolla, SaiPan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi sanoo.
SaiPan taloudellinen kurssi kääntyi vuonna 2011, jolloin Kallioniemi aloitti toimitusjohtajana. Hänen mukaansa muutosta selittävät hallituksen kanssa sovitut tiukat taloudelliset reunaehdot.
-Pelaajabudjettihan on se, joka voi paukkua. On ihan pirun tärkeää, että meillä on urheilupuolella sellainen johtoryhmä, joka pystyy toimimaan niissä rajoissa.
Tiukan kulukurin rinnalla SaiPa on kyennyt myös kasvamaan. Omasta ruokaravintolasta on tullut sille tärkeä tukijalka.
-Ravintola on vakaassa kasvussa. Se on sen kaltainen liiketoiminta, joka ei heilahtele, jos joku pakki loukkaantuu tai kiekko pomppaa jatkoajalla tolpasta meidän verkkoomme.
Kallioniemen aloittaessa SaiPan pelaajabudjetti oli 1,2 miljoonaa euroa ja yli 400 000 euroa pienempi kuin toiseksi pienimmällä, Tampereen Ilveksellä.
Nyt SaiPan asema vahvistuu, koska valtaosa liigaseuroista on ilmoittanut pienentävänsä pelaajabudjettiaan.
-Olemme pelaajabudjeteissa sijalla kahdeksan, yhdeksän tai kymmenen riippuen siitä, miten kollegoilla maltti pitää. Voimme realistisesti odottaa, että myös menestymme, Kallioniemi sanoo.