Henkilöstö järkyttyi isoista luvuista

Yt-neuvottelut. Lappeenrannan teknillisen yliopiston säästöt kertyvät pienistä puroista ja esimerkiksi erikoisalojen rönsyjä karsimalla.

Anne Kotiharju

Helppoa ei tule olemaan. Näin mietti keskiviikkona Lappeenrannan teknillisen yliopiston kielikeskuksen esimies Vuokko Paakkonen yliopiston 8,5 miljoonan euron säästötavoitteesta. Henkilöstö sulatteli edellisenä päivänä julkistettuja madonlukuja.

-Eihän täällä tänään ole muusta keskusteltukaan. Mutta olen aistinut, ettei ainakaan vielä ole paniikkimielialaa. Nyt haetaan yhdessä ideoita, miten tästä selvitään.

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliiton pääluottamusmies Martti Lindh kertoo, että hänen edustamansa tukihenkilöstö selvisi alkuvuoden organisaatiouudistuksesta ilman irtianomisia.

-Tämä uusi pommi jysähti maan hallituksen säästöjen takia. Meille kaikille on kuitenkin selvää, että tavoitteena on hakea kaikki mahdolliset keinot, jotta työpaikkoja menetetään mahdollisimman vähän.

Tavoitelluista säästöistä henkilöstökulujen osuus on 6,5 miljoonaa euroa. Se vastaa 130 henkilötyövuotta.

-Oli aika iso järkytys, miten isoista luvuista nyt puhutaan. Tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että kukaan ei ole turvassa, mutta mitään yksikköä ole nimetty erityisen uhanalaiseksi.

Lindh pähkäilee, mitä tarkoittaisi, jos esimerkiksi puolet vähennystarpeesta otettaisiin 200 henkilön tukipalveluista.

-Yliopiston toiminta pysähtyisi, eikä mikään asia etenisi.

Professori Juha Varis yllättyi myös säästöjen suuruusluokasta.

-Itse olin arvioinut säästötarpeen neljänneksen pienemmäksi.

Varis korostaa, ettei yliopistokaan voi tehdä tappiota.

-Tämä on johdolta vastuullista toimintaa, kun tiedetään, että rahaa on ensi vuonna vähemmän käytettävissä.

Varis uskoo, että Lappeenrannan yliopiston tilanne ei kuitenkaan ole niin tukala kuin vaikka humanistisilla aloilla.

-Onneksi meillä on mahdollisuus hankkia myös ulkopuolista rahoitusta, vaikka sen saaminen on koko ajan haastavampaa.

Yliopiston hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö uskoo, että ”tästäkin mennään läpi ja tullaan entistä vahvempina ulos”.

-Toivon, ettemme joudu leikkaamaan ihan noin syvältä.

Rönkön mukaan on sopeuduttava siihen, että Suomi ja yliopisto siinä samalla ovat taloudellisesti heikommalla tasolla pysyvästi.

-Kyllä tämä on ehdottomasti kovin puristus tämän yliopiston historiassa. Mutta poikkeuksellisia ovat ajatkin.

Rönkkö hakisi ratkaisuja kaikin tavoin.

-Voiko yhteistyötä ammattikorkean kanssa vielä tiivistää? Onko yliopistolla erikoistumisesta huolimatta vielä liian monta painopistealuetta?

Rehtori Anneli Pauli on valmis myös tiukan paikan tullen arvioimaan, voisiko profilointia entisestään lisätä.

-Onko valittujen erikoisalojen sisällä rönsyjä, joita voisi leikata?

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju