Jenni Hirvinen
Vain silmät näkyvät. Burkhaan pukeutunut nainen kantaa S-marketin muovikassia.
Nuorisojoukko norkoilee bussipysäkillä Lappeenrannan Sammonlahden kauppojen edustalla.
Poika huikkaa privet, toinen vastaa moi vaan. Venäjänkielinen lause muuttuu keskeltä englanniksi.
Länsialueella monikulttuurisuus paitsi näkyy myös kuuluu.
Tilastokeskuksen mukaan Sammonlahden alueella muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuu 1 936 henkeä.
Tilastossa Sammonlahti tarkoittaa aluetta Huhtiniemestä ja Kou-rulasta Rutolaan ja Yllikkälään saakka. Asukkaita alueella on yhteensä 14 821.
Maahanmuuttajat muuttavat Skinnarilaan kahdesta syystä.
— Lappeenrannan asuntopalvelulla on enemmän asuntoja siellä kuin muualla. Maahanmuuttajan on helppo löytää koti kunnan vuokrataloista, sanoo asukasyhteyshenkilö Pia Haakana.
Toiseksi, alueella asuu entuudestaan paljon maahanmuuttajia.
— Ghetto on väärä sana, sanotaan, että syntyy ryhmittymiä. Esimerkiksi venäläiset ja syyrialaiset haluavat lähelle toisiaan. Kotimaan kansalaisista saa tukea.
Skinnarilan päiväkodin johtaja Merja Repo kertoo, että päiväkodin noin 90 lapsesta 30 prosenttia on kieli- ja kulttuuritaustaltaan muita kuin suomalaisia.
Monikulttuurisuus näkyy länsialueen päiväkotien arjessa.
— Meillä käytetään hyvin paljon kuvitusta apuna. Lisäksi henkilökunta tarvitsee avukseen tulkkeja.
Lapset puhuvat esimerkiksi venäjää, mutta myös turkkia ja somalin kieltä. Arabiankielisten päiväkotilaisten määrä on kasvussa.
Suomen kieltä ja kulttuuria opetetaan tehostetusti valmistavan esiopetuksen ryhmässä, jossa on tällä hetkellä kolmetoista lasta.
Skinnarilan koulussakin lähes 30 prosenttia lapsista on maahanmuuttajataustaisia. Koulussa on kaikkiaan 208 lasta.
— Monikulttuurisuus näkyy positiivisessa mielessä. Erilaiset ihmiset tulevat tutuiksi ilman, että sitä pitäisi ottaa agendaksi, sanoo rehtori Hannu Nokelainen.
Koulussakin suomea opiskellaan valmistavassa ryhmässä.
— Kulttuuriopetus tulee siinä sivussa.
Nokelaisen mukaan etenkin arabian tulkkeja tarvitaan. Myös islamia opetetaan ryhmässä, jossa on toistakymmentä lasta.
Skinnarilalaisessa kerrostalossa on moskeija.
Imaami Faig Alkorawin mukaan moskeijan kokouksissa käy 70 henkeä. Suuri osa on opiskelijoita.
Pari vuotta sitten irakilaissyntyinen Alkorawi arveli Lappeenrannassa olevan runsaat 250 muslimia.
— Nykyistä määrää on tosi vaikea arvioida, koska pakolaisia on tullut niin paljon.
Vuoden 2014 lopussa Etelä-Karjalassa asui 4 588 ulkomaan kansalaista ja 6 937 ulkomailla syntynyttä.
Ulkomaan kansalaisista 54,2 prosenttia oli venäläisiä.
Lappeenrannassa ulkomaan kansalaisia asui vuoden vaihteessa 3 136.
Asukkaita oli kaikkiaan 72 794. Näistä 68 189:llä on väestörekisterissä äidinkielenä suomi tai ruotsi.
Perhesyistä Suomeen
Suomessa 2014 asuneista ulkomaalaistaustaisista yli puolet muutti tänne perhesyistä.
Alle viidennes tuli maahan työn vuoksi ja kymmenes opiskelun takia. Pakolaisuus tai turvapaikanhaku oli syynä joka kymmenennellä tulijalla.
Naisilla perhesyiden takia maahanmuutto oli yleisempää kuin miehillä. Miehilläkin perhe oli tärkein tulosyy, mutta heillä korostuivat työ ja opiskelu.
Lähde: Tilastokeskus.
Kantaväestö tahtoo tutustua
Asukasyhteyshenkilö Pia Haakanan tietojen mukaan monikulttuurisuus ei ole aiheuttanut järjestyshäiriöitä Skinnarilassa.
Länsialueen kansalaisraadissa kantasuomalaiset toivoivat tutustuvansa maahanmuuttajiin.
— Ongelma on se, että maahanmuuttajien kontakti kantaväestöön uhkaa kadota. Helposti syntyy sisäänpäin lämpiäviä ryhmiä. Lappeenrannassa asioidessa pärjää venäjällä, suomea ei ole pakko osata.
Haakana arvelee, että länsialueen asukkaat ovat tottuneet näkemään ulkomaalaistaustaisia ihmisiä.
Maahanmuuttajat voivat viettää aikaa Sammontorin asukastilassa ja monikulttuurikeskus Kompassissa.
Jälkimmäisessä järjestetään Suomi–Venäjä-seuran tapahtumia. Sammontorilla kokoontuu maahanmuuttajanaisten kerho.
— Tarvitaan tapahtumia, joissa kantaväestö, opiskelijat ja maahanmuuttajat tapaavat toisiaan. | Jenni Hirvinen
Iranilaiset juhlivat Skinnarilan hovissa
Iranilaissyntyinen Payman Jalali sai ensikosketuksensa Skinnarilaan vuonna 1997.
Jalali muutti opiskelija-asuntoon aloittaessaan tohtoriopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Vuodesta 2012 hän on toiminut tutkijaopettajana.
Jalali asui vuosia Panssarikadulla. Nyt hänen, vaimon ja pojan koti on omakotitalossa Viertokadulla.
— Täällä tutustuu muihin maahanmuuttajiin. Naapurissamme asuu saksalaisia.
Kantaväestö ei ole suhtautunut Jalaliin kielteisesti, mutta uusia suomalaisia ystäviä ei noin vain tule.
— Suomalaisiin ystäviini olen tutustunut aikoinaan yliopistolla.
Zahra Rasti tuli Iranista Suomeen elokuussa 2011 hänen miehensä opintojen takia.
He ovat asuneet Skinnarilassa koko ajan.
— Viihdyn, koska täällä tapaa muualta muuttaneita.
Rastin ystävät ovat kotoisin Saksasta, Venäjältä, Slovakiasta, Puolasta, Amerikasta, Malesiasta, Kiinasta ja Intiasta.
Pariskunta aikoo pysyä Skinnarilassa.
— Rehellisesti sanottuna, palveluja ei ole paljon, mutta alueessa on potentiaalia, jota kehittää.
Skinnarilan iranilainen yhteisö on vahva.
Iranilaisia asuu alueella viitisenkymmentä. Heistä suurin osa on opiskelijoita ja tutkijoita.
Tällä viikolla Skinnarilan hovissa on tervetulojuhla uusille iranilaisille opiskelijoille. Maaliskuisin paikka muuttuu persialaisen nowruz-juhlan näyttämöksi.
Jalali on ollut yksi juhlan järjestäjistä. Apua käytännön asioissa hän sai yliopistopastori Sakari Kiiskiseltä.