Piia Kaskinen
Jälkimaailma kiittää halvimpia ratkaisuja, toteaa Heikki Hanka, taidehistorian professori Jyväskylän yliopistosta.
— On hyvä, ettei ole ollut varaa tuunata asioita liikaa. Moni turha muutostyö on jäänyt tekemättä.
Hanka puhuu sunnuntaina Lappeen Marian kirkon taideaarteista entisen museotoimenjohtajan Soile Rinnon kanssa. Hän on penkonut suomalaisia kirkkoja vuosikymmeniä.
— Kaikkialta löytyy mysteereitä. Mihin tämä kuuluu? Mikä tämä on?
Lappeen Marian kirkossa olevaa taidetta Hanka tutki seurakunnan 600-vuotisjuhlien takia. Ja löysi vastauksia moniin kysymyksiin. Tärkeimmät liittyivät ihmisiin.
Kaksi aiemmin tuntematonta taidemaalaria sai hieman historiaa ympärilleen Marian kirkossa olevien teosten ansiosta.
Varhaisempi heistä eli 1700-luvun lopulla. Tätä ennen parikymppisestä ruotsalaisesta Johan Dahlströmistä ei tiedetty mitään.
Hän kuului kenties niihin maalarikisälleihin, jotka matkasivat Tukholman ja Pietarin väliä. Viipuriin asettunut Dahlström saapui Lappeenrantaan kesällä 1795. Hän maalasi kirkon ensimmäisen alttaritaulun ja lehtereitä vielä nykyäänkin koristavat apostolinkuvat. Hänellä ei ollut mestarin arvoa, eikä oikeutta ammattiapuväen käyttöön. Sääntöjä ei kuitenkaan aina aivan tarkkaan noudatettu, joten kenties joku apulainenkin mukana kulki.
Apostolit peitettiin vuoden 1885 remontissa. Ne eivät enää istuneet ajan makuun. Vuoden 1929 remontissa ne taas löydettiin.
Viipurilainen Lauri Välke ryhtyi entisöintitöihin.
— Teokset on maalattu liki rubensmaisella, suurpiirteisellä ja varmalla otteella. Mutta paljonko niissä on Välken kädenjälkeä? Onko hän vain vahvistanut alkuperäisiä kuvia, vai tehnyt niihin jotain omaa? Hanka miettii.
Dahlström maalasi myös kaksi muuta teosta, Ristiinnaulitun ja Pyhän ehtoollisen. Ne annettiin myöhemmin Nuijamaan kirkkoon — ja sieltä ne katosivat.
Muita töitä taiteilijalta ei tunneta. Ura katkesi traagisesti: hän hukkui Lappeella pian Marian kirkon maalausten valmistuttua, 25-vuotiaana.
Alexander Waltherista tiedettiin tätä ennen vain pari hajamainintaa. Mutta Lappeenrannassa hän joutui hankaluuksiin.
Seurakunta tilasi Viipurissa asuvalta taiteilijalta kullatun karitsankuvan alttarin ylle vuonna 1834. Jokin meni kuitenkin vikaan. Työ ei koskaan toteutunut ja vuonna 1844 kirkonkokous vei asian Viipurin tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Walther korvasi seurakunnalle sen kärsimät menetykset.
Viipuriin palattuaan hän maalasi muun muassa taulut Ylösnousemus ja Abrahamin uhri, johonkin ortodoksiseen ympäristöön sijoitettavaksi. Taulut päätyivät Lappeenrantaan. Miten ja miksi, sitä ei tiedetä.
— Veikkaan, että Walther lahjoitti ne seurakunnalle hyvitelläkseen kultausprosessin mönkäänmenoa, Hanka sanoo.
Nyt taulut on laskettu seinältä alas vieressä tehtävien rakennustöiden takia, varmuuden vuoksi.
Luentosarja Lappeen 600-vuotisjuhlakirjan teemoista Lappeen Marian kirkossa su 15.11 klo 14.
Pari asiaa kismittää
Minne katosivat Johan Dahlströmin taulut Nuijamaan kirkosta?
Se jäi mietityttämään taidehistorian professori Heikki Hankaa.
— Tulisipa vastaan sellaisia valokuvia Nuijamaan vanhasta kirkosta, jossa nekin näkyvät, hän huokaa.
Entä mikä on alttaritaulun molemmin puolin sijaitsevien Paavalin ja Pietari -taulujen alkuperä? Nekin lienevät peräisin ortodoksisesta ympäristöstä, mutta tekijää tai tekoaikaa ei tiedetä.
Taulut varastoitiin Lappeen Marian kirkon kellotapuliin jossain vaiheessa ennen vuotta 1899. Mutta miksi ne varastoitiin luterilaiseen kirkkoon, vaikka kaupungissa toimi ortodoksinenkin seurakunta?
— Netti luo harhan, että meillä on kaikki tieto. Mutta ei tarvitse mennä kovin kauas taaksepäin, kun tietoa katoaa, ehkä vain yhden ihmisen mukana. Toisaalta moni asia jää kirjaamatta ylös sen takia, että tietoa pidetään liian nuorena, Hanka sanoo. | Piia Kaskinen
Lasia, kiveä, vettä ja vene
Joutsenon kirkko
Tärkeimpiä taideteoksia on Lauri Ahlgrenin suunnittelema lasimosaiikkiteos. Kirkko sai sen lahjoituksena vuonna 1990.
Teoksessa on Jeesukseen ja Johannekseen liittyvää symboliikkaa. Johannes on Joutsenon kirkon suojeluspyhimys, kertoo seurakuntamestari Kimmo Petrell.
Joutsenon kirkon suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck. Se vihittiin vuonna 1921. Jo hänen mainitaan toivoneen, että johonkin kirkon ikkunoista tulisi lasimaalauksia.
Sammonlahden kirkko
Merkittävin Sammonlahden kirkon taideteoksista on vihreästä lasista ja harmaasta graniitista valmistettu alttariteos. Teoksessa virtaa myös vettä. Yli kuusituhatta kiloa painava alttariteos on lasitaiteilija Brita Flanderin suunnittelema ja valmistama.
Kirkon sakastin ikkunalta löytyy virolaisen taiteilijan Rait Präätsin vuonna 2004 tekemä lasiteos Naapurukset. Teoksessa on tunnettujen henkilöiden kuvia vuosisatojen varrelta.
Virvoittavien vetten tykö -niminen kirkko valmistui vuonna 1992. Sen suunnittelivat paikalliset arkkitehdit, Riitta ja Kari Ojala.
Lappeenrannan kirkko
Tärkein taide-esine on lasinen alttaritaulu, Ilmari Launiksen Kristus ristillä. Lisäksi kirkon ulkoseiniltä löytyy tiiliornamentteja. Aikoinaan Launiksen lasitaideteos oli Suomen suurin, kertoo kirkkoherra Hannu Haikonen. Talvisodan pommituksissa teos hajosi, mutta myöhemmin se korjattiin.
Launis teki myös muutospiirustukset, kun kirkko muutettiin ortodoksisesta luterilaiseen käyttöön. Kirkko vihittiin nykyiseen käyttöönsä vuonna 1924. Alunperin sen oli määrä valmistua vuonna 1913, Romanovien hallitsijasuvun 300-vuotisjuhlaa varten.
Lauritsalan kirkko
Kirkkosalin katosta riippuu lappeenrantalaisen venepuusepän Juha Niemisen tekemä keluvene. Totuus-teos nostettiin kattoon vuonna 1991 paikallisen puunjalostusteollisuuden kunniaksi.
Kirkon alttaripöydällä oleva krusifiksi on Radostlaw Grytan valmistama. Seurakunta sai vuonna 1995 valmistuneen teoksen lahjoituksena.
Taivaan valo -kirkko valmistui vuonna 1969. Sen suunnittelivat arkkitehdit Toivo Korhonen ja Jaakko Laapotti.
Lähde: Lappeenrannan seurakunnat