Matti Saarela
Saimaan ammattiopisto Sammon talous sakkaa ennakoituakin pahemmin. Kuntayhtymä joutuu karsimaan kahdessa vuodessa noin viidenneksen ammattiopiston menoista. Henkilöresursseja joudutaan leikkaamaan lähes samassa suhteessa, 19,5 prosenttia.
Ammattiopiston rehtori ja kuntayhtymän johtaja Antti Lehmusvaara näkee ahdingossa myös jotakin myönteistä. Pakkosäästöjen määrä nousi neuvottelujen aikana ennakoidusta 6,4 miljoonasta 8,1 miljoonaan euroon, mutta yhteistoimintaneuvotteluissa saavutettiin asetettu tavoite.
-Vakituisen henkilökunnan irtisanomisilta on vältytty. Tätä me neuvottelujen alkaessa lupasimme, ja sen eteen olemme tehneet yhdessä töitä, Lehmusvaara sanoo.
Ammattiopiston menojen leikkaaminen vaikuttaa silti monen perheen elämään. Suuri joukko määräaikaisia työntekijöitä joutuu etsimään itselleen uutta työtä. Kolmen työntekijän työsuhde muuttuu osa-aikaiseksi ja 42 työntekijää lomautetaan määräajaksi. Osa henkilöstövähennyksistä hoituu eläköitymisin.
Suurimmat leikkaukset ammattiopisto joutuu tekemään menoihinsa vuoden 2017 budjetissa. Opetushallituksen julkaistua tiedot oppilasta kohti ensi vuonna maksettavasta opiskelurahasta selvisi, että Saimaan ammattiopisto joutuu leikkaamaan menojaan ennakoitua enemmän jo ensi vuonna.
-Ennakkotiedon mukaan valtakunnallisesti yksikköhintoja piti leikata keskimäärin kolme prosenttia. Laskimme säästötavoitteemme 3,5 prosentin leikkauksen perusteella. Nyt arvioimme, että kohdallamme yksikköhinnat laskevat keskimäärin 4,2 prosenttia.
Vielä enemmän ammattiopiston talouteen vaikuttaa aikuiskoulutuksen väheneminen. Aikuiskoulutuksessa on ollut sekä kone- ja metallialan että rakennusalan ohjelmissa 15 000 opiskelutyöpäivää. Opiskelijoiden määrä voi pudota molemmilla aloilla noin kolmannekseen nykyisestä.
-Työvoimakoulutuksessa tapahtuu suurin pudotus, Lehmusvaara sanoo.
Toisaalta hän on myös toiveikas. Näyttötutkintoon tähtäävä työvoimakoulutus rahoitetaan hankintatoimintana, jossa TE-keskukset ostavat koulutusta suoraan koulutuksen järjestäjiltä.
-Meillä on edelleen mahdollisuus hankkia uusia tuloja, Lehmusvaara arvelee.
Osittain ammattiopiston toiminnan supistuminen johtuu siitä, että Etelä-Karjalassa ikäluokat pienenevät, eikä käännettä ole näköpiirissä.
Aikuiskoulutuksen resurssien leikkaukset voivat iskeä tulevaisuudessa kipeästi kuntien kukkaroon.
-Jos pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan, kuntien maksettaviksi määrätyt sakkomaksut nousevat vastaavasti, Lehmusvaara muistuttaa.