Kaija Lankia, Leena Sallinen
Liikenne- ja viestintäministeriö tyrmää Etelä-Karjalan liiton ja Taipalsaaren kunnan haaveet Kutilan kanavan rahoituksesta.
-Painopisteemme on väylien korjausvelan vähentämisessä, ei uuden rakentamisessa. Kutilan kanavan asiaa en tunne, liikenneneuvos Jari Gröhn toteaa.
Kutilan kanava ei kuulu liikenneministeriön hankkeisiin, toimistopäällikkö Seppo Kykkänen Saimaan kanavaltuutetun toimistosta vahvistaa.
-On kaupunkien ja maakunnan asia järjestää sen rahoitus. Se ei ole liikennejärjestelmähankkeena millään listoilla, hän sanoo.
Etelä-Karjalan liiton aluesuunnittelujohtaja Marjo Wallenius on optimistinen:
-Valtion suopea suhtautuminen Kimolan matkailukanavaan Jaalassa kertoo hallituksen uudesta linjasta, joka voi olla merkittävä myös Kutilan kanavan rahoituksen kannalta.
Wallenius muistuttaa, että Saimaan alueella matkailu on keskeinen elinkeino, johon veneily liittyy kiinteästi.
-Kanavan rakentaminen olisi työllisyyttä tukevaa elinkeinopolitiikkaa, hän lisää.
Kutilan kanavaa on suunniteltu pitkään Pien- ja Suur-Saimaan välille Taipalsaaren Rehulan lähelle. Taipalsaaren kunnan aloitteesta Etelä-Karjalan liitto teetätti uuden selvityksen kanavan hyödyistä ja kustannuksista, jonka se julkisti torstaina.
Siinä kanavan ja sen avaaman uuden vesireitin potentiaalisiksi hyödyiksi tunnistettiin Eteläisen Saimaan matkailun kehittäminen, matkailukohteiden saavutettavuuden parantaminen ja Pien- Saimaan vedenlaadun parantaminen.
Kanavan rakentamisen kokonaiskustannuksia koskeva arvio on 8,3-9,3 miljoonaa euroa. Näihin kustannuksiin on sisällytetty lisäveden johtamiseen ja Pien-Saimaan vedenlaadun parantamiseen tarvittavat sulku- ja pumppaamorakenteet.
Pelkän lisävesikanavan kustannusarvio on 2-2,5 miljoonaa euroa, mutta veneilykanavalla olisi selvityksen mukaan laajemmat hyödyt kuin lisävesikanavalla.
Veneilyreittiä lyhentävä kanava olisi lisä kestävän luontomatkailun ja muun muassa Saimaan Geoparkin kehittämiseen. Kanava lyhentää matkaa Lappeenrannasta Suur-Saimaalle noin 40 prosenttia.