Ilpo Leskinen
Laivue Etelä-Karjala on koonnut yksiin kansiin Lappeenrannan lentokentän vaiheet vuosina 1918-1944. Pertti J. Halisen johdolla kirjoitettu teos on ensimmäinen kokonaisesitys kentän menneisyydestä.
Halinen kertoo, että Lappeenrannan lentokentästä on ollut tietoja hajallaan useassa teoksessa. Nyt tieto on nivottu yhteen. Lisäksi kirjaan on koottu saatavilla oleva muistitieto.
Teos rajattiin vuoteen 1944, jottei se paisu liian suureksi. Kentän alkuvaiheista ei ole Halisen mukaan saatu sataprosenttista kuvaa. Kirjan pääpaino on sotilasilmailussa ja sodanaikaisessa toiminnassa.
Takavuosina Lappeenrannan lentoasemaa mainostettiin Suomen vanhimpana. Kirjan tekijät kumoavat myytin. Totuus on Halisen mukaan vähän toisenlainen.
-Lentoasema ja lentokenttä ovat eri asioita. Lappeenrannan lentokenttä on kiistatta Suomen vanhimpia. Lentoasemasta voidaan puhua vasta vuoden 1951 jälkeen. Lentokentällä on oltava palveluja, jotta voidaan puhua lentoasemasta.
Lappeenrannan lentokentän alueella on 1720-luvulle ulottuva historia sotaväen leirikenttänä. Se oli ennen kaikkea ratsuväen harjoitusalue.
Näin syntyi luonnostaan sopiva alue, joka muuntui vähin rakennustöin lentokentäksi vuoden 1918 sodan aikana. Kenttä palveli viisi viikkoa valkoisten käytössä, mutta se lakkautettiin kesällä lentotoimintaan soveltumattomana.
Varsinainen lentokenttä rakennettiin vuosina 1937-1938. Se oli valmis lentotoimintaan ennen talvisotaa.
Vuonna 1932 kaupunkiin perustettiin ilmapuolustusyhdistys, joka aloitti purjelennot vuonna 1937. Kenttä oli myös käytössä lokakuussa 1939 järjestettyjen ylimääräisten kertausharjoitusten (YH) aikana.
Jatkosodan alussa Lappeenrannasta tehtiin Kannaksen valtaukseen liittyviä tiedustelu-, suojaus- ja torjuntalentoja. Vuosina 1942-1943 kenttä toimi miehittämättömänä varalaskupaikkana.
Neuvostoliiton suurhyökkäys alkoi kesäkuussa 1944. Lappeenrannan kentästä tuli ilmavoimien hävittäjätoiminnan päätukikohta.
Kentällä tapahtui enemmän kuin vuosikymmeniin. Sieltä johdettiin Lentorykmentti 4:n toimintaa sekä yhteistoimintaa Imatran Immolassa toimineen lento-osasto Kuhlmeyn kanssa.
-Lentokenttää ei ollut juuri varustettu sotilaskentäksi. Se toimi varakenttänä Taipalsaaren ja Immolan kenttien rinnalla. Ehkä ajateltiin, että kenttä on liian helppo kohde viholliselle, Halinen sanoo.
Teos on myynnissä ainakin Lappeenrannan Karjala-myymälässä ja Prismassa.
Kirja
Lappeenrannan lentokenttä 1918-1944
Laivue Etelä-Karjalan julkaisuja 2. 2015. 400 sivua.
Työryhmä: Pertti J. Halinen, Matti Liuskallio, Pentti Metso ja Jorma Pajunen.
Laivue Etelä-Karjala
Laivue Etelä-Karjala on Lappeenrannassa vuonna 2008 perustettu lentäjäkerho.
Siinä on mukana nykyisiä ja entisiä lentäjiä, purjelentäjistä sotilas- ja liikennelentäjiin, joilla on yhteys Etelä-Karjalaan.
Laivueen nykyinen komentaja on Pentti Metso.