Ilpo Leskinen
Saimaalta löytyy runsaasti tilaa ja tutkimatonta järviarkeologian harrastukseen. Saimaalle mahtuu ja sinne tarvitaan reilusti nykyistä enemmän hylkyjen etsijöitä. Näin kertoo Saimaan hylyt -työryhmän jäsen, lappeenrantalainen Pentti Kokki.
Etelä-Karjalassa useita vuosia toiminut työryhmä on löytänyt ja dokumentoinut uusia hylkyjä, tutustunut aiemmin tunnettuihin sekä etsii edelleen uusia.
Kokin mukaan työryhmä on tehnyt vasta pintaraapaisun. Mitä paremmin Saimaan historiaan perehtyy, sitä enemmän löytyy tutkittavia aiheita.
Saimaan hylyt järjesti lauantaina Lappeenrannassa seminaarin. Siellä esiteltiin ryhmän tutkimuksia ja Saimaan historiaa. Samalla houkuteltiin sukeltajia harrastamaan järviarkeologiaa.
Kokki kertoo, että ryhmän etsinnät ovat viime aikoina suuntautuneet Taipalsaaren Solkein ja Savitaipaleen Kärnäkosken vesille.
Kokin ja kumppaneiden kiinnostuksen kohteena on 1700-1800-lukujen vaihde sekä tuolloin Venäjään kuuluneiden Lappeenrannan ja Savonlinnan välillä seilannut Saimaan laivasto.
Venäläisessä sotalaivastossa oli 88 alusta, mutta yhtään ei ole toistaiseksi löydetty.
Kokki muistuttaa, että Kärnäkosken linnoitus oli yksi Saimaan laivaston tukikohdista. Lisäksi kenraali Suvorovin rakennuttamien neljän kanavan lisäksi Solkeista löytyy viides keskeneräinen. Siten alueelta voi olettaa löytyvän hylkyjä.
Saimaalaisen purjelotjan löytyminen on myös ryhmän pitkän ajan tavoitteena. Saimaan sisäisessä liikenteessä tiedetään käytetyn kevytrakenteisia purjealuksia, joilla pystyi liikkumaan matalissa vesissä. Purjelotjat olivat paikallista tekoa.
Tietoon on tullut yksi mahdollinen purjelotja.
Kun Etelä-Saimaassa kerrottiin viime kesänä Kangas-Teljo- ja Myllärisen Marjo -saarten hylkylöydöistä, vanha taipalsaarelainen otti yhteyttä Ismo Marttiseen ja ilmoitti Umianlahden eli Umianlammen suulla makaavasta hylystä. Hän oli nähnyt hylyn jo 1950-luvulla.
Viistokaikuluotainkuvan perusteella kyseessä on 30-metrinen alus. Kuvassa myös näkyy jotain maston tapaista. Hylylle on alustavan suunnitelman mukaan tarkoitus sukeltaa vielä tämän talven jäiltä.
Umianlahden hylkyä on jo käyty katsomassa tuoreen jään läpi. Se on matalassa vedessä. Juuri näille main on 1860-luvulta lähtien suunniteltu Kivitaipaleen kanavaa. Suunnitelma on nykyaikaistunut Kutilan kanavaksi.
Saimaan hylyt -työryhmä
– Ryhmän ytimen muodostavat Pentti Kokki, Kari Lappalainen, Ismo Marttinen, Matti Luoma ja Ilari Vilmari. Ryhmä toimii urheilusukellusseura Saimaan norppien rinnalla.
– Työryhmä on löytänyt muun muassa Lappeenrannasta Karhusaaren eteläisen hylyn ja Mikonsaarenselän hylyn sekä tuonut esiin Taipalsaaren Kangas-Teljo-saaren ja Myllärisen Marjo -saaren hylyt.
– Työryhmä toi julki Kivitaipaleen (Kutilan) kanavan suunnitelman 1860-luvulta sekä varasuunnitelman Tullisalmen perkaamisesta. Salmi ei ole luonnostaan kulkukelpoinen.