Liisa Kukkola
Kuluva talvi on hyvä esimerkki tulevaisuuden talvista Etelä-Karjalassa. Vettä sataa, ja Saimaan vesi nousee.
Saimaasta aloitettiin lisäjuoksutukset viime viikolla, koska vedenkorkeus on noussut voimakkaasti viime viikkoina. Niitä jatketaan ennakkoarvioiden mukaan ainakin huhtikuun loppuun asti.
Tulevinakin talvina sataa. Lunta vähemmän kuin ennen tai nykyisin, mutta vettä sitäkin enemmän.
Kasvaneet sademäärät eli sadannat tuntuvat Saimaassa, joka keskusjärvenä kokoaa vedet ympäriltään.
-Ilmastonmuutos kasvattaa selvitysten mukaan Saimaan alueella tulvariskiä merkittävästi, sanoo Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Noora Veijalainen.
Kesällä vettä haihtuu, mutta talvella haihdunta on pientä, jolloin pienemmätkin sadannat nostavat vedenpintaa.
-Saimaan tulvarytmi muuttuu ilmastonmuutoksen myötä. Aikaisemmin tulvat olivat yleensä suurimmillaan kesällä, kun vedenpintaa nostivat sulaneet lumet. Tulevaisuudessa tulvat ovat useimmiten talvella, koska syksyn ja talven vesisateet lisääntyvät, Veijalainen sanoo.
Kesällä Saimaan vedenpinta saattaa jopa laskea, koska siihen ei entiseen tapaa enää valu lumien sulamisvesiä.
Saimaan pintaa voidaan säännöstellä juoksutuksilla. Juoksutuksia ei voi kuitenkaan lisätä miten paljon tahansa, koska tulvaongelmat kaatuvat silloin Venäjän puoleiselle Vuokselle, muistuttaa Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen johtava vesitalousasiantuntija Jukka Höytämö Saimaan rannoille voi kuitenkin ilmastonmuutoksesta huolimatta rakentaa.
-Lappeenrannan kaavoituksessa on otettu huomioon seuraavat 50 vuotta myös tulvien osalta, sanoo Lappeenrannan ympäristötoimen johtaja Ilkka Räsänen.
Tulva-alueet tiedetään ja riskit tiedostetaan myös Imatralla.
-Rakentamiseen näille alueille annetaan ohjeita esimerkiksi alimmasta lattiakorkeudesta, Imatran kaavoituspäällikkö Vuokko Jääskeläinen kertoo.
Kaavoitus on yksi keino hillitä ilmastonmuutosta ja toisaalta myös sopeutua sen aiheuttamiin muutoksiin. Sekä Lappeenrannassa että Imatralla sen tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta. Se tarkoittaa, ettei uusia asuntoalueita avata kaupunkien laitamille vaan kaupunkia rakennetaan siellä, missä se jo on olemassa.
-Kun rakenne on tiivis, palvelut ovat lähellä, mikä puolestaan vähentää liikennettä. Liikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on kohta puolet kaikista päästöistä Lappeenrannassa. Teollisuuden päästöt ja asumisen aiheuttamat päästöt ovat koko ajan vähenemässä, Räsänen sanoo.
Mikään ilmastonmuutos ei lopeta yksityisautoilua Etelä-Karjalassa, mutta julkisesta liikenteestä ja pyöräilystä yritetään tehdä koko ajan houkuttelevampaa.
Joulukuiden lämpötila on 1850-luvulta tähän päivään noussut lähes viisi astetta.
Ilmastonmuutos
Nykytilanteeseen verrattuna keskilämpötilan ennustetaan Suomessa kohoavan tämän vuosisadan loppuun mennessä 2-6 astetta.
Lämpenemisen lisäksi ilmastonmuutos kasvattaa sateiden määrää, ja tulvien todennäköisyys kasvaa.
Talvilämpötilat kohoavat, hyvin alhaiset lämpötilat harvinaistuvat.
Lumimäärä vähenee, mutta talvella sataa enemmän kuin ennen, ja sade tulee vetenä.
Kesällä helteitä on enemmän.
Näkyy ja tuntuu
Lämmitysenergian tarve pienenee: vuoteen 2050 mennessä 15-18 prosenttia nykyisestä.
Jäähdytysenergian tarve kasvaa vuosisadan loppuun mennessä 40-80 prosenttia.
Helteiden aiheuttamat terveysongelmat lisääntyvät.
Roudan syvyys pienenee noin 0,5-1,0 metriä nykyisestä, mikä vähentää mm. tievaurioita. Rakentamisessa pitää kuitenkin varautua pahimpaan mahdolliseen routaan.
Energiatehokkuuden vuoksi eristeitä pitää käyttää rakentamisessa entinen määrä, jäähdytystarpeen kasvaminen pitää ottaa huomioon.
Rakennusten kosteusongelmat voivat kasvaa, koska ilmasto on lauhempaa ja kosteampaa.
Kasvukausi pitenee, Suomen ilmastosta voi tulla samanlainen kuin nykyisin on Pohjois-Saksassa.
Pyöräilykausi pitenee, ja liikenteessä vallitsee pidempään kesäkeli. Etelä-Suomessa teiden suolaustarve vähenee.
Talvista tulee pimeämpiä, mikä vaikuttaa paitsi ihmisten mielialoihin myös esimerkiksi näkyvyyteen liikenteessä.
Lauhojen ja sateisten talvien aikana maaperä on usein märkä ja sen kantavuus on huono, eikä puuta pystytä korjaamaan metsäkoneilla joka paikasta.