Ilpo Leskinen
Suljetun itärajan vuosikymmenet ovat poikkeus Etelä-Karjalan historiassa.
Vuorovaikutus Venäjän ja venäläisten kanssa on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus. Venäläiset ja Pietari ovat olleet läsnä pitkän aikaa. Näin kertoi historiantutkija Marko Tikka torstaina Lappeenrannassa järjestetyssä Turpakäräjät-tilaisuudessa.
-Sen jälkeen kun Pietari perustettiin, kaupungin olemassaolo on ollut ratkaiseva Itä-Suomen kehitykselle.
Tikka kertoo, kuinka teen juonti levisi eteläkarjalaisen rahvaan keskuuteen toisin kuin muualla Suomessa. Savukkeet, rahankäyttö ja siirtyminen palkkatyöhön yleistyivät Etelä-Karjalassa muuta maata aiemmin.
-Etelä-Karjala ja Viipurin lääni sekä Etelä-Savo ovat eläneet monikulttuurisuudessa. Venäjän ja venäläisten läheisyys oli luonnollinen asia aina ensimmäiseen maailmansotaan saakka.
Tikka muistuttaa, että pakolaisia on tullut Suomeen ennenkin. Itsenäisen Suomen ensimmäinen pakolaiskriisi koettiin kevättalvella 1921, kun Kronstadtin pakolaisia tuli jäätä myöten Terijoelle.
Suomeen tuli arviolta 6 500 pakolaista, joista suurin osa palasi Venäjälle. Suomeen jääneitä asutettiin suhteellisen runsaasti Viipurin seudulle ja nykyiseen Etelä-Karjalaan.
Kirjailija Anna Kortelaiselle on lukuisia kertoja mainittu painokkaasti, että Viipuri oli kansainvälinen kaupunki. Kansainvälisyys-sana Viipurin kohdalla on Kortelaisen mukaan kohonnut myyttisiin mittoihin.
Helsinki ja Turku ovat Kortelaisen mukaan olleet myös kansainvälisiä, mutta Viipurin menetyksen jälkeinen nostalgia on korostanut kansainvälisyyttä.
Sotien välillä Viipuri ei ollut Kortelaisen mukaan läheskään niin kansainvälinen ja monikulttuurinen kuin ennen ensimmäistä maailmansotaa.
Kansainvälisyys-sanasta on tullut mantra, mutta Kortelainen näkee asian lopulta positiivisesti. Hän epäilee, että Helsingin slangin venäläisperäiset sanat ovat peräisin Viipurista.
Kortelainen sanoo olevansa myöhäisherännäinen ja yhdeltä neljäsosaltaan karjalainen.
Hän kertoo aiemmin sanoneena, ettei ole mistään kotoisin. Sen jälkeen kun hän tutustui Viipuriin, hän ei ole enää sanonut niin. Viipurista on tullut Kortelaisen ja hänen 17-vuotiaan tyttärensä kotikaupunki.
-Minun on helpompi ymmärtää kaupunkimaista karjalaisuutta kuin agraaria ja kansallispukuista Karjalaa. Viipuri oli moderni kaupunki.
Turpakäräjien teemana oli monikulttuurisuus ennen toista maailmansotaa. Tilaisuuden järjesti Etelä-Karjalan kulttuurityöryhmä.
Seuraavat turpakäräjät järjestetään 24. toukokuuta Etelä-Karjalan korkeimmalla kohdalla eli Rautjärven Haukkavuorella. Tapahtuma järjestetään, oli sää mikä tahansa.