Venäläiset myyvät pois kiinteistöjään

Kiinteistökauppa. Vuonna 2015 Etelä-Karjalan kiinteistökaupoissa korostui venäläisomistajien halu myydä pois Suomen-kiinteistöjään.

Outi Salovaara

Venäläiset hankkiutuvat yhä useammin eroon kiinteistöistään Suomessa.

Viime vuonna venäläiset tekivät Etelä-Karjalassa kaikkiaan 94 kiinteistökauppaa. Niistä peräti 37 oli kauppoja, joissa venäläinen myi kiinteistönsä suomalaiselle.

Lisäksi 22 kaupassa venäläinen myi kiinteistönsä toiselle venäläiselle.

Ostajana oli usein joku myyjän lähipiiristä kuten perheenjäsen tai myyjän oma yhtiö.

Vain reilussa kolmasosassa kaupoista ostajana oli venäläinen ja myyjänä suomalainen.

Vielä vuonna 2014 venäläisten Etelä-Karjalassa tekemistä kiinteistökaupoissa 70 prosenttia oli niitä, joissa venäläinen osti suomalaiselta kiinteistön.

Myynti-intoa selittävät ruplan ja Venäjän talouden heikkeneminen sekä Venäjään kohdistuvien pakotteiden pureminen.

Professori Juha Väätänen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta arvioi, että kiinteistöjen myyjät saattavat tässä tilanteessa haluta ottaa voitot kotiin omistuksistaan Suomessa.

— Kiinteistö Suomessa on erittäin kannattava sijoitus nyt, kun rupla on heikentynyt. Kiinteistön myymällä saa kaksinkertaisen määrän ruplia verrattuna parin vuoden takaiseen.

Omistajat tuskin ilmoittavat verottajalle kiinteistön myymisestä, joten myyntitulo on verotonta. Periaatteessa verotuksen pitäisi tapahtua Suomen ja Venäjän välisen verosopimuksen nojalla.

Yksi syy kiinteistön myyntiin voi olla rahapula.

— Kiinteistön saattaa joutua myymään saadakseen rahaa esimerkiksi liiketoimintaan. Venäläisillä firmoilla on nyt todella tiukkaa rahoituksellisesti, Väätänen sanoo.

Lainalla Suomen-kiinteistönsä rahoittaneet eivät välttämättä enää vaikeassa taloustilanteessa selviä veloistaan. Jos laina on otettu venäläisestä pankista, ongelmia aiheuttavat huimasti nousseet korot.

— Venäläisissä pankeissa pääomat ovat vähissä, ja pankit ovat nostaneet korkoja jopa kaksinkertaiseksi. Tilannetta pahentaa ruplan heikko arvo. Jos laina taas on otettu suomalaisesta pankista, sen ylläpito lienee nykyisellä ruplan kurssilla lähes mahdotonta, arvioi Väätänen.

Kiinteistöjä myyneiden joukossa on monenlaista väkeä. Yksi heistä oli moskovalainen televisio-ohjaaja Jazamir Gotta, jolla oli omakotitalo Imatran Tuulikalliossa. Suomalainen ostaja maksoi talosta 60 000 euroa.

Ulkomailla Gotta tunnetaan muassa matkustavan televisiokokin Anthony Bourdainin matkakumppanina, kun Bourdain teki Travel Channel -kanavalle matkaohjelmaa Venäjältä, Uzbekistanista ja Romaniasta.

Lähipiirijärjestelyjä Suomen-kiinteistöllään teki muun muassa Venäjän puolustusministeriön kulttuurihallinnon päällikkö Anton Gubankov. Ennen sotilasuraa hän oli pitkään toimittajana ja Venäjän valtiollisen VGTRK-mediayhtiön johtajana sekä Pietarin kulttuurikomitean puheenjohtajana.

Hän osti Taipalsaaren Saimaanharjulta talon jo vuonna 2007 yhdessä puolisonsa kanssa. 2015 he siirsivät talon suomalaisen yhtiönsä nimiin 300 000 eurolla.

Venäjällä laki vaatii korkeita virkamiehiä ilmoittamaan ulkomaisista pankkitileistä ja omistuksista. Gubankov ei ole ilmoitusta tehnyt. Osakeyhtiön suojissa henkilökohtainen omistus voi olla helpompi häivyttää.

Imatralla venäläiset myivät neljä aiemmin ostamaansa kaupungin omakotitonttia takaisin kaupungille tyhjinä.

Kaupunki maksoi tonteista alkuperäistä kauppahintaa hieman alhaisemman hinnan, joka vaihteli 1 220 eurosta 22 000 euroon.

Tiedot keräsivät Etelä-Saimaan toimittajat Hannu Ojala ja Outi Salovaara Etelä-Karjalan kuntien kiinteistönluovutusilmoituksista 2015.

Kirjoittaja:
Outi Salovaara