Oikeus kokopäivähoitoon vaarassa Lappeenrannassa

Lappeenranta. Virkamiehet esittävät subjektiivisen päivähoidon rajaamista. Mahdollisuus ryhmäkokojen kasvattamiseen hyödynnettäisiin vain osittain.

Timo Laitakari

Lappeenrannan kaupunki valmistelee subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista vain osapäivähoitoon. Asiaa koskeva lakimuutos astuu voimaan elokuun alussa, ja kaupunki päättää keväällä, miten se vie asian käytäntöön.

Uuden lain mukaan lapsen oikeus päivähoitoon rajautuu 20 tuntiin viikossa, kun vanhemmat eivät käy työssä tai opiskele ja kun ei ole muuta erityistä tarvetta kokopäivähoitoon.

Suomen kaupungeista muun muassa Espoo, Helsinki ja Tampere ovat jo ilmoittaneet, etteivät muuta asiassa käytäntöjään.

Lappeenrannassa virkamiehet esittävät, että kaupunki toimisi asiassa lain mukaan. Kasvatus- ja opetuslautakunta pui asiaa maanantaina. Asiasta päättää kaupunginvaltuusto huhtikuussa.

Eduskunta on päättänyt muistakin päivähoidon ehtojen heikennyksistä. Yli kolmivuotiaiden ryhmäkokoja on mahdollisuus kasvattaa, ja päivähoitomaksuihin on tulossa korotuksia.

Yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja Lappeenrannan virkamiehet suurentaisivat maltillisemmin kuin laki antaa myöden. Esityksen mukaan ryhmiä kasvatettaisiin lähtökohtaisesti vain vuorohoitoa antavassa Keltun päiväkodissa. Perusteluna on, että vuorohoidossa hoidon tarve vaihtelee niin paljon, etteivät kaikki lapset ole koskaan paikalla yhtä aikaa.

Uusi laki edellyttää, että ryhmässä on hoitajaa kohden korkeintaan kahdeksan lasta. Vanhassa laissa maksimi oli seitsemän.  Lapsiryhmän enimmäiskoko nousee 21:stä 24:ään.

Virkamiehet esittävät, että hoitajamitoituksiin jätettäisiin Lappeenrannassa joustonvaraa niin, että uutta, löysempää mitoitusta voitaisiin käyttää tarvittaessa muissakin päiväkodeissa.

Tarve voisi johtua siitä, että tiettyyn päiväkotiin paikkaa hakeneiden toiveet voitaisiin näin toteuttaa tai että lapselle pystyttäisiin takaamaan jatko tutussa päiväkodissa, kun hän esimerkiksi vaihtaa kokopäiväisestä osapäiväiseen hoitoon.

Vaikka Lappeenranta haluaisi kasvattaa päiväkotien ryhmäkoot lakisääteiseen maksimiin, se ei onnistu, sillä vanhat päiväkotirakennukset eivät asiaa mahdollista. Vain uusimmissa päiväkodeissa tilat ja ennen kaikkea ilmanvaihto ovat riittäviä isommille lapsiryhmille.

Hallitus perusteli subjektiivisen päivähoidon rajoittamista ja ryhmäkokojen kasvattamista kuntien kustannussäästöillä. Lappeenrannassa arviot säästöistä ovat vielä hyvin epämääräisiä.

Päivähoito-oikeuden rajoittamisesta kaupunki arvioi saatavan pitkällä aikavälillä 1,9 miljoonan teoreettiset vuosisäästöt.  Ryhmäkokojen suurentamisen laskennallisiksi enimmäissäästöiksi kaupunki arvioi 0,6 miljoonaa euroa. Todellisten säästöjen määrää esityksessä ei arvioida.

Päivähoito-oikeuden rajaamisen säästöt riippuvat kasvatus- ja opetustoimen johtajan Tuija Willbergin mukaan paljolti siitä, miten puolipäiväiset hoidettavat saadaan sijoitettua omiin ryhmiinsä.

Tehokkaimmillaan kaikki puolipäiväiset hoidetaan omissa ryhmissään, ja aamupäiväryhmän jälkeen päiväkotiin saapuvat iltapäiväryhmään sijoitetut.

Yhtenä osana virkamiesesitystä on maksuttomien leikkikerhojen lisääminen. Kaupunki voisi säästää, jos perheet päättäisivät tyytyä maksuttomaan 15 tunnin kerhoon maksullisen päivähoidon sijaan.

Arviot saatavista kustannus-säästöistä ovat vielä hyvin epämääräisiä.

Kirjoittaja:
Timo Laitakari