Piipun purkaminen veisi palan historiaa

LAPPEENRANTA. Etelä-Karjalan museon mielestä ainakin vanhat konttorirakennukset, kalkkitehdas ja tehtaan piippu saisivat säilyä.

Heikki Sopanen

Nordkalkin tehdasalueen vanhat konttorirakennukset ja kalkkitehtaan piippu Lappeenrannan Ihalaisissa ovat Etelä-Karjalan museon mielestä säilyttämisen arvoisia. Museon mukaan ne edustavat arvokasta teollisuusrakentamista ja muistuttavat, että Lappeenranta on teollisuuskaupunki.

Museo toteaa alueen asemakaavamuutosehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että jokainen piipun purkaminen hävittää kaupunkikuvan historiallista todistusvoimaa ja kerroksellisuutta.

Museo toivoo, että kaavamuutos ratkaistaisiin niin, että vähintään Nordkalkin vuonna 1925 ja Parocin 1941 rakennetut konttorirakennukset ja 1930-luvulla rakennettu kalkkitehdas piippuineen säilyisivät.

-Lausuntomme perustuu rakennusten rakennus- ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin, amanuenssi Laura Hesso Etelä-Karjalan museosta sanoo.

Asemakaavamuutoksen tarkoitus on mahdollistaa Nordkalkin avolouhoksen laajentaminen nykyisestä 40 hehtaarista 47 hehtaariin. Samalla säilytetään mahdollisuus teolliseen rakentamiseen. Asemakaavamuutos mahdollistaa alueen nykyisen rakennuskannan purkamisen.

Kaava-alueen omistaa Nordkalk, ja huhtikuussa toimintansa lopettava Parocin tehdas on Nordkalkilta vuokratulla tontilla. Vuokrasopimuksen mukaan Parocin pitää purkaa tontillaan olevat rakennukset vuoden 2019 loppuun mennessä.

Kaavoittajan vastineessa museon lausuntoon sanotaan, että avolouhoksen laajentamissuunnitelmien mukaan kalkkisiiloja ei pureta. Vaikka alueen merkittävät rakennukset suojeltaisiin asemakaavassa, niin kaivosalueella sijaitsevien rakennusten käyttö muuhun kuin kaivokseen liittyvään toimintaan ei kaavoittajan mukaan ole kaivoslain perusteella mahdollista.

Nordkalkilla ei ole käyttöä rakennuksille. Ne jäisivät tyhjilleen eikä niitä pidettäisi kunnossa.

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä on aiemmin sanonut, että rakennusten purkua tai suojelua puntaroitaessa kaavoittaja ajatteli kaupungin elinkeinopolitiikkaa. Nordkalkin alueella työskentelee nyt noin 130 ihmistä ja kalkkilouhos on merkittävä kaupungin kannalta.

Kaavalla halutaan mahdollistaa se, että kaivoksen toiminta avolouhoksena voi jatkua vielä ainakin 20 vuotta.

Nordkalkin alueen kaavamuutos on keskiviikkona teknisen lautakunnan käsiteltävänä.

Kirjoittaja:
Heikki Sopanen