Jarmo Hämäläinen
Suurta maahanmuuttajien vyöryä ei ole saapunut Venäjältä Kaakkois-Suomen ra-janylityspaikoille. Siihenkin on varauduttu parhaillaan päivitettävässä Etelä-Karjalan riskianalyysissä.
— Se on yksi riski muiden joukossa. Rajalle tulevien paineiden lisäksi tehtävät lisääntyisivät heti esimerkiksi poliisilla ja kuntien sosiaalipuolella, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Joni Henttu sanoo.
Sisäministeriö julkaisi viime vuoden lopulla uuden version Suomen kansallisesta riskiarviosta. Se on kehyksenä myös Etelä-Karjalan uudelle riskianalyysille, joka valmistuu kesällä.
Maakunnallista riskianalyysiä valmistelee vuodesta 2010 toiminut EK Turva, jossa ovat edustettuna maakunnan keskeiset toimijat kuten poliisi, pelastuslaitos, kunnat, rajavartiosto, puolustusvoimat, Etelä-Karjalan sosiaali ja terveyspiiri (Eksote), kolmas sektori, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) sekä aluehallintovirasto (AVI).
— Riskejä on syytä päivittää. Aina jotain uusia asioita nousee esille. Yksi sellainen on nyt Venäjän suunnalta tuleva hybridivaikuttaminen, Henttu painottaa.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on kuvannut Venäjän toimia turvapaikanhakijoiden ohjailussa Suomeen suuntautuvaksi hybridivaikuttamiseksi.
Venäjän toiminta Krimin valtauksessa nosti tietoisuuteen trollit, jotka tehtailevat vääristeltyä informaatioita myös Suomessa.
Hentun mukaan tärkeintä on havaita mahdollisimman aikaisin pienetkin signaalit siitä, että joku yrittää aiheuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa epäjärjestystä ja levottomuutta levittämällä väärää tietoa.
— Hybridivaikuttamisella voi saada yhteiskunnan toiminnot häiriötilaan ampumatta laukaustakaan. Se tulee myös helposti rajan yli. Talonpoikasjärki ja lähdekritiikki ovat parhaita keinoja tätä informaatiota vastaan.
Saimaa on keskeisesti esillä Etelä-Karjalan riskianalyysissä. Suunnitelmat on tehty niin mahdollisten öljyonnettomuuksien kuin tulvienkin osalta.
— Neljä vuotta sitten järjestettiin iso harjoitus, jonka lähtötilanne oli se, että Saimaan pinta oli ylittänyt 1900-luvun alun ennätyskorkeuden. Silloin joku sanoi, että eihän tuo ole mahdollista, mutta heti seuraavana vuonna Saimaa oli lähellä tulvarajaa, Henttu muistuttaa.
Myrskyt eivät ole viime vuosina aiheuttaneet Etelä-Karjalassa laajoja sähkökatkoja.
— Tilanne on nyt parempi kuin Asta-myrskyn aikaan vuonna 2010. Paikalliset energiayhtiöt ovat nähdäkseni osanneet varautua myrskyihin paremmin kuin Etelä-Savon puolella, Joni Henttu sanoo.
Etelä-Karjalassa on suuronnettomuuden riskejä niin teollisuudessa kuin maantie- ja raidekuljetuksissa.
— Pelastuslaitos on saanut muutama vuosi sitten uutta raskasta pelastuskalustoa onnettomuuksia varten, Henttu kertoo.