Jenni Hirvinen
Lappeenrannan lyseon lukio ja Kimpisen lukio eivät ole mukana syksyllä alkavassa lukioiden tuntijaon uudistusta koskevassa kokeilussa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kokeilussa halutaan lisätä lukion reaaliaineiden valinnaisuutta. Lukiot ovat saaneet hakea kokeiluun helmikuun lopusta alkaen.
— Aineissa on valinnanvaraa jo nyt, ja kokeilun aikataulu olisi ollut hyvin nopea, perustelee Lappeenrannan poisjäämistä kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg.
Myös Kimpisen lukion rehtori Olli Mielonen pitää ongelmana sitä, että kokeilu alkaa jo ensi syksynä.
Tuntijakokokeilun jättää väliin Imatran yhteislukiokin. Niin tekevät myös Parikkalan, Rautjärven, Savitaipaleen ja Taavetin lukiot.
— Nyt on niin paljon muuta meneillään, esimerkiksi koulun sisäilmaongelma. Haluamme rauhoittaa tilanteen, sanoo Imatran yhteislukion apulaisrehtori Anne Lindell.
Pienten lukioiden rehtorit kertovat, ettei intoa tai resursseja kokeiluun ole, kun uusi opetussuunnitelma on määrä ottaa käyttöön jo elokuun alussa.
Kokeilulukioiksi valitaan noin 50 lukiota ympäri Suomea.
Kokeilu koskee syksyllä 2016 ja 2017 lukion aloittavia opiskelijoita. Opiskelijat voivat valita itse, opiskelevatko he kokeilussa olevan vai vuonna 2014 hyväksytyn tuntijaon mukaan.
Lappeenrannan lyseon lukion rehtori Mika Luukkonen pitää valinnaisuuden lisäämistä kaksipiippuisena juttuna.
— Siinä on puolensa ja puolensa. Ymmärrän hyvin opettajien huolen siitä, että lukion yleissivistävyys kärsisi.
Ministeriön kokeilua on kritisoitu julkisuudessa muun muassa siksi, että siinä toiset reaaliaineet ovat pakollisia ja toiset eivät.
— Sitäkin on ihmetelty, miksei mukana ole kielivalintoja, jotka ovat etenkin täällä päin Suomea puhuttaneet paljon, Luukkonen sanoo.
Anne Lindell ei usko, että lukion yleissivistävä painotus häviäisi mihinkään, vaikka valinnaisuus lisääntyykin.
— Paljon on kiinni siitä, miten opiskelijoita ohjataan. Opinto-ohjauksen rooli on tosi iso ja tulee kasvamaan, Lindell sanoo.
Voisi tappaa filosofian
Tuntijakokokeiluun liittyy uhkakuvia, sanoo historianopettaja Tommi Räty Lappeenrannan lyseon lukiosta.
— Lukio on ollut se paikka, jossa kaikki raapaisevat vähän kaikkia aineita. Kovinkin humanisti lukee ainakin vähän kemiaa ja päinvastoin. Filosofialle uudistus voisi tarkoittaa kuolemaa, koska sen opiskelu alkaa vasta lukiossa.
Ainakin teoriassa mahdollista olisi sekin, että opiskelija saisi valkolakin lukematta Suomen historiaa.
— Mietityttää sekin, mikä sattuu olemaan mistäkin aineesta kurssi, jonka opiskelija valitsee. Ensimmäinen kurssi on usein vasta sisäänajoa aineeseen, Räty sanoo.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on perustellut kokeilua muun muassa sillä, että omien opintopolkujen suunnittelu voi antaa opiskelijalle entistä paremmat valmiudet jatko-opintoihin.
Räty muistuttaa, että moni löytää oman alansa vasta lukion kolmannella luokalla.
— Mitäs sitten, jos on lukenut hirveän määrän luonnontieteitä, ja parikymppisenä haluaisi lähteä jatko-opintoihin ihan toiselle alalle?
Hän pitää vaarana sitä, että jatko-opintoihin hakeutuessa painottuisi yhä enemmän se, mitä on opiskellut lukiossa.
Pakolliset kurssit vähenevät
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN käynnistämässä lukioiden tuntijakokokeilussa pakollisten kurssien määrä vähenee 30—34 kurssiin nykyisestä 47—51 kurssista.
REAALIAINEET on jaettu kahteen ryhmään: ympäristö- ja luonnontieteisiin sekä humanistis- ja yhteiskunnallisiin, joista kummastakin opiskelija valitsee vähintään yhdeksän syventävää kurssia.
MINISTERIÖN tavoitteena on saada kokemuksia nykyistä valinnaisemman tuntijaon toimivuudesta.
LUKIOT saavat hakea tuntijakokokeiluun. Haku päättyy perjantaina 8. huhtikuuta, päätökset valinnoista tehdään toukokuussa.
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö