Timo Laitakari
Kaupunginhallitus linjaa maanantaina Lappeenrannan länsialueen koulujen kohtaloa. Läpi on menossa malli, jossa monta alakoulua ja päiväkotia suljetaan ja toiminta keskittyy voimakkaasti Sammonlahteen.
Tulos ei ole yllätys. Pari vuotta sitten, kun valtuusto päätti kaupungin muusta kouluverkosta, se linjasi länsialueellakin ykkösvaihtoehdoksi keskittämisen. Kun myös kasvatus- ja opetustoimen virkamiesjohto on koko valmistelun ajan pitänyt tätä tavoitteenaan, muu lopputulos lienee mahdoton.
Yleensä koulujen lopettamiset ovat poliitikoille vaikeita päätöksiä. Siihen nähden Skinnarilan, Kourulan ja Lavolan koulujen sulkeminen näyttää onnistuvan kivuttomasti. Luottamushenkilöt ovat lautakunnissa lyöneet nuijaa pöytään mukisematta. Keskittämisjuna tuntuu etenevän ilman suurempia kolinoitta myös läpi valtuustosalin.
Mikä tähän on syynä?
Ehkä poliitikkomme ovat yhtäkkiä muuttuneet vastuullisiksi taloudenpitäjiksi, jotka hyväksyvät euroilla todistellun viisauden. Tai ehkä kyse on siitä, ettei länsialue ole poliitikoille kovin tärkeä.
Länsialueen koulut ovat liian suuria ja liian lähiössä, jotta kyläkouluja rakastava keskusta ryhtyisi niiden takuumieheksi. Länsialue ei myöskään ole perinteinen duunarialue, jonka puolesta työväenyhdistykset jaksaisivat heiluttaa lippua.
Koulupäätöstä on valmisteltu ajan kanssa ja perusteellisesti. Siihen nähden on outoa, että muutamat keskeiset asiat näyttävät olevan yhä epäselviä.
Yksi miljoonaluokan kysymys on Sammonlahden liikuntahallin kunto. Vielä tammikuussa valmistuneessa palveluverkkoselvityksessä hallilla oli teknistä käyttöikää vuoteen 2030. Helmikuussa alkoi jostain syystä näyttää, että rakennuksessa olisi vakavia yläpohjaongelmia ja koko höskä viisainta purkaa uuden isomman tieltä.
Liikuntahallin lisäksi kiinnostaisi tietää myös alueen koulu- ja päiväkotirakennusten todellinen kunto. Tammikuusta lähtien olen yrittänyt saada tästä kaupungilta selvyyttä.
Tilakeskuksessa toiveisiini on suhtauduttu ymmärryksellä, mutta vastauksia on ollut mahdoton saada. Kuntoselvitysten piti valmistua helmikuussa, mutta ne ovat viivästyneet.
Muutakaan tietoa ei tilakeskuksen johtaja ole aikataulukiireistä johtuen ehtinyt toimittaa. Ei helmikuussa, ei maaliskuussa, eikä huhtikuussa.
Kaupunginhallituksen esityslistalla liikuntahallin ja koulujen teknisestä kunnosta on lyhyt ja epämääräinen kuvaus. Tältä pohjalta päättäjien pitäisi kuitenkin osata ratkaisunsa tehdä.
Yksi alueen asukkaiden keskeisistä huolista jättikoulun suhteen on ollut sen aiheuttama liikennekaaos. Kun koulumatkat pitenevät, yhä harvempi tulee paikalle kävellen tai pyörällä.
Omasta kokemuksesta tiedän, että jo pienten koulujen ja päiväkotien parkkipaikoilla on ajoittain vaarallista vilinää. 1?300 lapsen koulu- ja päiväkotikeskuksen rakentaminen ahtaiden katujen päähän aiheuttaa väistämättä suurehkon logistisen haasteen.
Asia on varmasti hoidettavissa ja hallittavissa, mutta ei se yksinkertainen tehtävä ole.
Valmistelussa on viitattu usein Kimpisen koulukeskukseen, jossa saattoliikenne on saatu sujumaan kohtuullisen hyvin. Tässä vertailussa unohtuu, että Kimpisessä suuri osa oppilaista on lukiolaisia ja yläkoululaisia, jotka hoitavat matkansa itse.
Sammonlahteen on tulossa monta sataa päiväkoti-, esikoulu- ja alakoululasta, jotka tulevat paikalle isin ja äidin auton takapenkillä. Sammonlahden 1?300 lapsesta vain nelisen sataa on yläkoululaisia.
Kaupunginvaltuuston on tarkoitus päättää länsialueen palveluverkosta 25. huhtikuuta.
Kirjoittaja on Etelä-Saimaan yhteiskuntatoimituksen esimies.