Etelä-Karjalan suurin öljyonnettomuus

JOUTSENO. Kemira Chemicalsin vuodolle ei löydy vertaa takavuosilta.

Ilpo Leskinen, Eevi Kinnunen

Kemira Chemicalsin maanantainen öljyvuoto on Etelä-Karjalan aluevesien suurin öljyonnettomuus ainakin tällä vuosituhannella. Maakunnan vesillä ei ole sattunut vastaavaa miesmuistiin.

Vahingot ovat yleensä vaatimattomia. Näin kertovat Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle ja palomestari Yrjö Saastamoinen.

Pelastuslaitos saa vuodessa muutamia hälytyksiä järvien öljylautoista. Veneen tankin ylitäyttö aiheuttaa Westerstråhlen mukaan pieniä vahinkoja.

Öljy- ja bensalautat hajoavat Saastamoisen mukaan usein itsestään. Keväisin järviin voi ilmestyä öljyläikkiä sulamis- ja hulevesien mukana.

Westerstråhle luokittelee Joutsenon öljyvuodon maakunnan mittakaavassa keskisuureksi öljyonnettomuudeksi.

 

Merkkejä Joutsenon öljyvuodosta on kulkeutunut Kolarinlahden ja Arposenniemen rannoille. Westerstråhle korostaa, että ranta-asukkaan näkökulmasta tilanne näyttää pahemmalta kuin mitä se on todellisuudessa.

— Kaikki ei ole öljyä vaan rannoille on kulkeutunut etupäässä öljyn väriainetta.

Tilanne voi hänen arvionsa mukaan kestää pahimmillaan muutaman viikon. Aine on tarttunut rantaviivalla siitepölyyn, roskiin ja vesikasvien jäänteisiin.

Vielä ei tiedetä, kuinka paljon öljyä jää lopulta vesistöön. Pelastuslaitos sai tiistaina otettua talteen 500 litraa öljyä. Palopäällikkö Arto Mäkelän mukaan keskiviikkona öljyä saatiin poistettua lisää, mutta tarkkoja määriä hän ei osaa sanoa.

— On selvä, että kaikkea ei saada pois.

 

Mökkiläisten havaintojen mukaan alueella on öljyyn tahriintuneita lintuja. Mäkelä sanoo, että havaintoja ei ole vielä varmistettu, mutta pelastuslaitos valmistautuu lintujen puhdistamiseen.

Laitos on ottanut yhteyttä Suomen ympäristökeskukseen ja aikoo ottaa yhteyttä myös WWF Suomeen ja paikallisiin lintuyhdistyksiin. Tarkoituksena on varautua mahdollisiin puhdistustalkoisiin ja kysyä, onko vapaaehtoista apua saatavilla.

Öljy on linnuille vaarallista, sillä se murtaa höyhenpeitteen rakenteen ja päästää vettä iholle. Tämä aiheuttaa kylmettymisen ja kuoleman.

 

Pelastuslaitoksella on Ulf Westerstråhlen mukaan toimintaohjeet paljon Joutsenon onnettomuutta isompien vuotojen varalle.

Lisäksi Karjalan ja Savon neljä pelastuslaitosta ovat mukana Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Sökö-Saimaa-hankkeessa. Siinä Saimaan alueen öljyntorjunnan tasoa yli maakuntarajojen parannetaan entisestään.

— Kalustohankintoja katsotaan koko Saimaan näkökulmasta.

Etelä-Karjala saa ensi vuoden kesällä ajanmukaisen öljyntorjunta-aluksen nykyisen Ekan tilalle. Vastaavan tasoiset alukset löytyvät myös Puumalasta ja Savonlinnasta.

 

 

 

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen, Eevi Kinnunen