Ilpo Leskinen
Lappeenranta vauhdittaa aurinkoenergian käyttöä. Kaupunki rakentaa kolmen rakennuksensa katolle aurinkovoimaloita.
Myllymäen päiväkodin ja läntisen paloaseman aurinkovoimalat otetaan käyttöön kesän aikana. Lappeenrannan Energia on puolestaan asentanut paneeleita kolmelle katolleen Simolantiellä. Voimala saadaan käyttöön kesäkuussa.
Myllymäen päiväkodin katolla on 172 paneelia, joiden maksimiteho on lähes 50 kilowattia. Paloaseman 152 paneelin maksimiteho on lähes 40 kilowattia. Lappeenrannan Energia on asentanut 216 paneelia. Niiden enimmäisteho on 55 kilowattia.
Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen kertoo, että Myllymäen voimala pystyisi enimmäistehollaan pyörittämään yhtä aikaa kolmea Kivisalmen pumppaamoa tai 27:ää pölynimuria.
Saman kokoluokan voimala pystytetään myös tulevan Pontuksen koulun katolle.
Myllymäen päiväkodissa syntyvä aurinkosähkö pyritään hyödyntämään kokonaan. Sähköinsinööri Antti Pokkinen Lappeenrannan tilakeskuksesta kertoo, että jos ylijäämäsähköä syntyy, se ohjataan lämminvesivaraajaan tai koulun käyttöön.
Läntisen paloaseman sähkönkulutusta on Pokkisen mukaan vaikeampi ennakoida kuin päiväkodin. Mahdollinen ylijäämäsähkö myydään Lappeenrannan Energialle.
Lappeenranta houkuttelee myös yrityksiä pystyttämään aurinkovoimaloita katoilleen. Räsänen kertoo, että Wirma Lappeenranta kampanjoi asiasta yrityksille.
Yliopiston katolla sijaitseva aurinkovoimala on 4—5 kertaa suurempi kuin nyt rakennettavien. Sen maksimiteho on 208 kilowattia. Professori Jero Ahola kertoo, että iltapäivisin on päästy enimmillään 160 kilowatin tehoon.
Voimala ei tavoittele suurinta mahdollista tehoa, koska se on tehty tutkimuskäyttöön. Paneeleita on asennettu eri tavoin ja eri paikkoihin, jotta saadaan tietoa tutkimukseen ja opetukseen.
LOASin yhden opiskelija-asuintalon katolla Skinnarilassa on toiminut kolme vuotta yhdeksän kilowatin aurinkovoimala. Kiinteistöpäällikkö Paavo Leinonen kertoo, että maksimitehoon päästään kesäkuukausina puolenpäivän jälkeen.
Lemin Kuukanniemen tulevan koulun katolle pystytetään aurinkopaneeleita. Kunnaninsinööri Markku Immosen mukaan kunta on mukana aurinkopaneelien yhteistilauksessa.
Monet yksityiskohdat ovat avoinna, mutta varmaa on, että koulun katolla on aurinkopaneeleja, kun lukuvuosi alkaa syksyllä 2017.
Immonen korostaa, että aurinkoenergia on koulun rakentamisesta erillinen projekti.
— Tarkoitus on, että paneelien takaisinmaksua rahoitetaan säästyvän ostosähkön hinnalla.
Myös Taipalsaaren kunta on ilmaissut kiinnostuksensa aurinkovoimasta.
Omin luvin lappeelleen
Lappeenrannassa aurinkopaneeleita ei ole vielä hankittu kerrostalojen katoille.
Kun paneelit asennetaan katon lappeen suuntaisesti, asennukseen ei tarvita lupaa. Näin kertoo vt. rakennustarkastaja Päivi Salminen. Tämä koskee myös kerrostaloja, jos ja kun kaupunginvaltuusto hyväksyy lähiaikoina rakennusjärjestyksen muutoksen.
Muut asennustavat vaativat toimenpideilmoituksen tai -luvan. Tasakattoisilla kerrostaloilla saatetaan useimmiten selvitä ilmoituksella.
Toimenpidelupa tarvitaan, kun aurinkopaneelit vaikuttavat merkittävästi rakennuksen julkisivuun, kaupunkikuvaan, turvallisuuteen tai naapurin etuun. Suojelukohteissa ja arvokkailla alueilla tarvitaan aina toimenpidelupa.
Joutomaata isoille voimaloille
Lappeenranta kartoittaa maa-alueita suuren luokan aurinkovoimaloiden pystyttämiseen. Lentokentän reuna-alueita on väläytelty yhtenä mahdollisuutena.
Sopivia sijoituspaikkoja ovat ympäristöjohtaja Ilkka Räsäsen mukaan myös hylätyt kaatopaikat, vajaatuottoiset metsät tai sähkölinjojen läheltä löytyvät joutomaat.
Räsänen kertoo esimerkkinä Lappeenrannalle, että Tanskaan avattiin vuodenvaihteessa maksimiteholtaan 61 megawatin aurinkovoimala. Esillä on ollut myös investointioppaan tekeminen suurten aurinkovoimaloiden rakentamisesta kiinnostuneille.
Etelä-Karjalan osuuskauppa (Eekoo) ei ainakaan toistaiseksi lähde rakentamaan aurinkovoimalaa Lappeenrannan Prisman katolle. Toimitusjohtaja Mervi Sillanpää-Jaatisen mukaan asiaa on alustavasti selvitetty, mutta investoinnin takaisinmaksuaika on vielä liian pitkä.
Eekoo odottaa kustannusten laskemista sekä kokemuksia suurten voimaloiden toimivuudesta Etelä-Karjalan leveysasteilla. Tällä välin Eekoo suosii tuulivoimaa ja maalämpöä sekä satsaa energiasäästöön ja led-valaistukseen.
Osuuskauppa on Sillanpää-Jaatisen mukaan myös mukana S-ryhmän aurinkoenergiaselvityksessä. Imatran ABC:llä käyttöveden lämmityksessä hyödynnetään katolla olevia aurinkokeräimiä