Ilpo Leskinen
Etelä-Karjala on saanut kunnianhimoisen energiastrategian. Sähkön ja lämmön tuotanto pystytään rakentamaan uusiutuvalle energialle.
Julkinen sektori, liikenne ja asuminen voivat toimia kokonaan uusiutuvalla energialla vuoteen 2050 mennessä ja 80-prosenttisesti vuoteen 2030 mennessä.
Asiaa on tutkinut Jori Lindgren diplomityössään Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Hänen laatimansa energiamalli kattaa julkisen sektorin, liikenteen ja asumisen energiankulutuksen. Teollisuus on tutkimuksen ulkopuolella.
Jotta tavoitteisiin päästään, vuoteen 2030 mennessä on rakennettava tuulivoimaa 240 megawattia ja aurinkovoimaa 200 megawattia ja vuoteen 2050 mennessä 350 megawattia molempia.
Esimerkiksi Muukon tuulipuiston maksimiteho on 21 megawattia. Lindgren kertoo, että vaaditun aurinkoenergian tuottamiseen tarvitaan yksitoista prosenttia Etelä-Karjalan kattopinta-alasta. Professori Jero Ahola katsoo, että tuulivoiman tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan valtiovallan vauhditusta. Samalla kun aurinko- ja tuulivoimaa rakennetaan, sähkön tuontia vähennetään asteittain minimitasolle.
Uusiutuvaan energiaan siirtymisellä on Lindgrenin mukaan merkittävät työllisyysvaikutukset, erityisesti rakentamisen aikana.
Tutkimuksen päämäärät ovat Lindgrenin mukaan vaativia. Liikenteessä ja kaukolämmössä käytetään fossiilisia polttoaineita. Vaikeinta on muuntaa liikenne käyttämään uusiutuvaa energiaa.
-Autokanta uusiutuu hitaasti. Päätöksen sähkö- tai kaasuauton hankinnasta tekee kuluttaja.
Ongelmana hän pitää myös sitä, että kotimaisten liikennepolttoaineiden tuotanto on toistaiseksi pientä.
Kaukolämmössä pitää luopua maakaasun käytöstä ja korvata se esimerkiksi maalämmöllä. Talven pakkashuippujen aikana kaukolämpöä voidaan lisäksi tuottaa pellettikattiloilla.
Lappeenrannan kaupunki tavoittelee 80 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähennystä.
Kehitysjohtaja Markku Heinosen mukaan kaupunki haluaa toimia kokeiluympäristönä kunnianhimoisille uusiutuvan energian ratkaisuille.
Lindgrenin tutkimus tehtiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa Smart Energy Transitions?-hanketta, jossa yliopisto on mukana.
Kansalaiset voivat edetä asiassa esimerkiksi asentamalla katolleen aurinkopaneeleita, käyttämällä maalämpöä sekä siirtymällä bensiini- ja dieselautoista sähkö-, kaasu- ja etanoliautoihin.