Jarmo Hämäläinen
Lyseon mutka, Lehmuskuja ja Vuoksen suora. Suomen ja Pohjoismaiden suurin moottoriurheilutapahtuma, Imatran ajot. Jarno ”Paroni” Saarinen, Giacomo Agostini ja yli 50 000 katsojaa. Silloin joskus 1970-luvulla.
Nostalgiaa ei Imatran ajojen tarinasta ja katuradalta puutu. Onko muistoista apua, kun ajot elokuussa palaavat 30 vuoden tauon jälkeen IRRC-sarjan kilpailun myötä? Moottoripyörät murisevat Vuoksen rannalla, mutta MM-sarjan tähdet eivät enää ole mukana.
Imatran moottorikerhon puheenjohtajan Sami Backmanin mukaan Imatran MM-vuosien maineesta on paljon hyötyä tuleville ajoille.
— Keväällä olimme Hollannissa IRRC-sarjan kilpailua seuraamassa. Siellä monet toimittajat kysyivät, mikä on paras reitti tulla Imatralle ajoja seuraamaan, kun täällä pitkän tauon jälkeen kilpaillaan.
Imatralla ajettiin viimeinen ratamoottoripyöräilyn MM-sarjan kilpailu vuonna 1982. Sen jälkeen katurata sai vielä jatkoaikaa EM-sarjassa, mutta nekin kisat loppuivat vuonna 1986.
Imatran ajojen perinnettä moottorikerho ei ole päästänyt hiipumaan. Evakkovuosina ajoja on useimmiten järjestetty Virtasalmen Motoparkin radalla. Jurvan Botniaringillä Imatran ajot on kurvailtu kerran, ja viime vuonna kilpailu järjestettiin Viron puolella Pärnussa.
Muistojen ajot on järjestetty Imatralla jo seitsemän kertaa.
— Niissä on käynyt hyvin katsojia. Se on ollut vahva näyttö siitä, että moottoripyörät vielä kiinnostavat yleisöä, Backman muistuttaa.
Kun MM- ja EM-sarjojen kisat siirtyivät 1980-luvulla katuradoilta turva-aluein varustetuille moottoriradoille, etsi Imatran moottorikerhokin uudelle radalle paikkaa useasta kohteesta.
Imatralla moottorirataa suunniteltiin Linnankoskelle ja Kurkvuoreen. Kaupungin ulkopuolelta radalle etsittiin paikkaa Joutsenon Muukosta ja Luumäen Somerharjulta. Rahanpuute, tiukat lupaehdot ja lähialueen asukkaiden vastustus, milloin yhdessä ja milloin erikseen, olivat lopulta esteinä hankkeiden toteutumiselle.
Ajatuksen katuratakisasta Imatran vanhalla radalla herätteli lopulta henkiin Imatran moottorikerhon oma kilpakuski Juha Kallio. Idea oli tuontitavaraa, sillä se piti käydä hakemassa Britanniasta asti.
Kallio osallistui vuonna 2013 ensimmäisen kerran legendaariseen Mansaaren katuratakisaan. Hän ajoi mutkassa ulos, törmäsi lammasaitaan ja kävi paikkailtavana. Silti ajatus kotikaupungin katuratakisasta jäi kytemään.
— Kun Mansaarella kaverit kuulivat, että olen Suomesta ja Imatralta, heti kyseltiin, miksei Imatralla enää ajeta kilpaa. Sanoin, että onhan meillä näytösajoja. Sitten kysyttiin, että miksi vain näytösajoja. Miksei kisoja? Kallio kertoo.
Kotona Kallion ajatus katuratakisasta ei heti roihahtanut liekkiin. Moottorikerhossa hankkeeseen uskottiin, mutta epäilijöitäkin riitti.
— Sanottiin, ettei poliisi tai Moottoriliitto anna lupaa kisoihin. Ihmettelin, miksi täällä ei onnistuisi, kun muissakin Euroopan maissa poliisit ja moottoriliitot antavat lupia katuratakisoihin, Juha Kallio kertoo.
Sami Backman kertoo vakuuttuneensa katuratakisan mahdollisuudesta kaksi vuotta sitten, kun IRRC-sarjan saksalainen edustaja Torsten Schmidt vieraili Imatralla tarkastelemassa vanhan radan olosuhteita.
— Kun Schmidt silloin näytti vihreää valoa, aloin uskoa siihen, että kisat vielä järjestetään.
Omin voimin Moottorikerho ei olisi pystynyt radan vaatimia turvallisuusparannuksia rahoittamaan. Imatran kaupunki lähti projektiin mukaan 400 000 euron satsauksella.
— Kerrankin kävi niin päin, ettei meidän tarvinnut varata tapaamisaikaa. Kaupunginjohtaja Pertti Lintunen pyysi itse kerhon edustajat tapaamiseen.
Juha Kallio pääsee vihdoin itsekin ajamaan kahdessa luokassa kilpaa Imatran perinteikkäällä radalla.
— Onhan tämä loppupeleissä aika uskomaton juttu, että ajot vielä saatiin Imatralle, Kallio, idean isä, ihmettelee.
Turvallisuus on ehdoton vaatimus katuradoilla. Imatralla muistetaan vielä hyvin, että vuoden 1986 EM-ajot päättyivät alle kouluikäisen katsojan kuolemaan. MM-ajojen päätepiste vuonna 1982 oli skotlantilaisen sivuvaunukisaan osallistuneen Jock Taylorin kuolema Linnankosken mutkassa.
— Meidän on tarkoitus tehdä tästä kisasta malliesimerkki turvallisuuden suhteen kaikille katuratakisoille, Sami Backman kertoo ja esittelee Lehmuskujan turvajärjestelyjä Imatran radalla.
Lehmuskujan puihin ei enää laiteta vanhaan malliin paaleja ja pehmusteita. Lehmusten viereen asennetaan vahva vanerilevy. Mahdollinen törmäys ei pysähdy puuhun, vaan kuski pyörineen liukuu eteenpäin.
Joskus Imatran ajojen historiassa Imatralla väläyteltiin jopa Lehmuskujan puiden kaatamista ajajien turvallisuuden vuoksi. Hanketta vastustettiin ankarasti.
Nyt lehmukset komistavat kujaa tavaraliikenteen raiteen vieressä entistä muhkeampina.
radalla riittää vauhtia, vaikkei kisoissa ajetakaan MM-sarjojen huippuunsa viritetyillä tehdaspyörillä.
— Vuoksen suoralla vauhti saattaa nousta superbike-luokassa 310 kilometriin tunnissa, Juha Kallio arvioi.
Pyörien vauhtia pyritään karsimaan muutostöillä radan pohjoispään, niin sanotun Navetan mutkan, kohdalla sekä Pietarintien eteläpään hidastusmutkilla.
Sami Backmanin mielestä yhtä vuotta varten ei Imatran katuradalle kannata näin suuria satsauksia tehdä.
— Totta kai tässä lähdetään siitä, että ajot järjestetään tulevinakin vuosina. Haluamme nousta kerralla IRRC-sarjan suurimmaksi kisaksi ja nostaa vielä sarjan näkyvyyttä.
Elokuisen Imatran ajojen yleisötavoitteeksi Moottorikerho on ilmoittanut 20 000 katsojaa.
— Se olisi tässä sarjassa eniten. Hollannissa oli sellaiset 5 000—6 000 katsojaa, mutta siellä kisa oli pienessä kylässä. Meillä ajetaan keskellä kaupunkia, Backman muistuttaa.
Totta kai tässä lähdetään siitä, että ajot järjestetään tulevinakin vuosina.
Sami Backman
Onhan tämä loppupeleissä aika uskomaton juttu, että ajot vielä saatiin Imatralle.
Juha Kallio
52. Imatran ajot
Imatran moottorikerho (IMK) järjestää 19.—21. elokuuta Imatran perinteikkäällä katuradalla kansainvälisen IRRC (International Road Racing Championship) -luokan moottoripyöräkilpailun.
Imatran ajojen pääluokat ovat IRRC Superbike ja IRRC Supersport. Niiden lisäksi mukana ovat Open 1 000, Open 600. Lightweight ja sivuvaunuluokka.
Muut IRRC-luokan kisat ajetaan tänä vuonna Hollannissa, Belgiassa, Saksassa ja Tsekissä.
Edellinen kilpailu Imatran katuradalla järjestettiin tasan 30 vuotta sitten.
Sen jälkeen IMK on järjestänyt katuradalla Muistojen ajon seitsemän kertaa.
Imatran ajoissa on talkooväkeä noin 350. Urheiluseuroista on saatu noin 150 ihmistä muun muassa järjestysmiehiksi.