Categories
Artikkelit

Riita Pikisaaren likamaista etenee käräjille

Ympäristö. UPM vie Lappeenrannan Energiaverkot oikeuteen Pikisaaren pintamaiden pilaamisesta. Kiista-alueen rakentaminen on pysähdyksissä oikeuskäsittelyn ajan.

Eevi Kinnunen

Metsäyhtiö UPM-Kymmene (UPM) vaatii Lappeenrannan Energiaverkoilta maaoikeudessa lähes puolta miljoonaa euroa Pikisaaren pintamaiden sotkemisesta. Kaupunki ja Energiaverkot pitävät vaatimusta kohtuuttomana.

Oikeusjuttu on jatkoa pitkälle kiistalle.

Vuonna 2011 Lappeenrannan Energiaverkot teki kunnallisteknisiä töitä Pikisaaren rakentamattomalla alueella. Töiden yhteydessä nousi esiin pilaantuneita maa-aineksia. Haitta-aineet ovat peräisin UPM:n sahalta, joka toimi ennen Pikisaaressa. Maanomistaja UPM kunnosti alueen pääosin 2000-luvun alussa. Silloin pilaantuneita maita vaihdettiin puhtaisiin tai peitettiin.

Energiaverkkojen kaivauksista alkoi neuvottelu siitä, kenen pitää maksaa sotkeentuneen alueen puhdistaminen.

Keväällä asiaa yritti ratkaista maanmittauslaitoksen korvaustoimitus. Sen mukaan likamaat ovat nousseet pintaan ainakin osin kunnallisteknisten kaivujen takia. Toimitus määräsi Energiaverkot maksamaan UPM:lle noin 62 000 euroa.

Energiaverkot tyytyi päätökseen, mutta UPM valitti siitä maaoikeuteen. UPM pitää korvaussummaa liian pienenä siihen, että alue saataisiin kunnostettua ennalleen. Oikeus käsitellee asian noin vuoden sisällä.

 

Lappeenrannan kaupungin ja Energiaverkkojen mukaan koko alue ei ole voinut pilaantua kunnallisteknisten kaivujen vuoksi. Konsernihallinnon lakimies Johanna Alatalo sanoo, että puhdas hiekkakerros on saattanut vuosien saatossa kulua likamaiden päältä esimerkiksi siksi, että alueella on liikuttu.

Lappeenrannan seudun ympäristötoimen mukaan tilanteen tekee epäselväksi juuri se, että kunnostuksesta on kulunut paljon aikaa. Ympäristötarkastaja Sara Piutunen sanoo, että vuonna 2002 oletettiin, että alue rakennettaisiin pian. Suunnitelmat rakentamisesta ovat kuitenkin tyssänneet muun muassa alueen autopaikkojen vähäisyyteen.

Piutusen mukaan sotkuun voi vaikuttaa myös se, että alue kunnostettiin aikoinaan eri tavalla eri kohdista. Esimerkiksi oletetun kunnallisteknisen linjan kohdalta alue puhdistettiin täysin. Myöhemmin kunnallistekniikan paikka muuttui.

 

UPM:n näkemys on erilainen. Lakimies Kirsti Pekkala sanoo, että Energiaverkot ei ole noudattanut ympäristöluvan menettelysääntöjä eikä kaavamääräyksiä. Ympäristöluvassa todetaan muun muassa, että Pikisaaressa ei saa tarpeettomasti kaivaa alueilla, joilla saastunutta maata on jätetty suojakerroksen alle pohjaveden korkeuden takia.

Energiaverkkojen rakennuttajainsinöörinä toiminut Matti Pylkkänen sanoo, että yhtiö ei tiennyt pilaantuneista maista. UPM:n kiinteistöpäällikkö Veli Tuominen sanoo, että asia olisi selvinnyt, jos Energiaverkot olisi toiminut määräysten mukaan.

 

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen yli-insinööri Juha Pesari sanoo, että yleensä ongelmilta välttyy, jos noudattaa ympäristölupaa. Hän kuitenkin sanoo, että tilanne on mutkikas, sillä aluetta ei ollut alun perin tarkoitus jättää tyhjilleen.

Pesarin mukaan kunnostuskäytännöt ovat Pikisaaren puhdistamisen jälkeen muuttuneet. Tänä päivänä käytettäisiin esimerkiksi suodatinkankaita, jotka erottavat likaantuneet maat puhtaista.

2000-luvun alussa ei myöskään varmistettu sitä, miten puhdistaminen onnistui. Analytiikka oli kehitysasteella ja analyysit kalliita, joten kunnostuksen jälkeen alueelta ei otettu haitta-ainenäytteitä.

 

Tästä on kyse

Pikisaaressa toimi ennen asuinrakentamista UPM:n saha. Toiminnan takia alueen maaperässä oli muun muassa dioksiineja ja furaaneja.

Dioksiini on myrkky, joka saattaa suurina pitoisuuksina aiheuttaa muun muassa syöpää.

UPM kunnosti koko Pikisaaren alueen monessa vaiheessa. Kunnostuksissa pilaantuneita maita vaihdettiin puhtaisiin. Vedenpinnan alapuolella olevat maamassat jätettiin paikoilleen ja päälle tuotiin puhdasta hiekkaa.

Näin toimittiin, sillä rannan lähellä haluttiin välttää pintaveden pilaantumista. Muilla alueilla tahdottiin välttää veden kertyminen kaivantoihin. Pilaantuneita aineksia sisältävän veden käsittely on vaikeaa.

Toimintatapa oli ympäristöluvan mukainen.

 

 

Likaisella alueella ei kannata leikkiä

Kiista-aluetta ei puhdisteta likamaista, ennen kuin UPM:n, Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Energiaverkkojen riita on ratkennut. Vuonna 2013 tehdyissä tutkimuksissa selvisi, että haitta-aineita on 0—20 senttimetrin syvyydessä lähes koko alueella. Haitta-aineet ovat öljyjä, dioksiineja ja furaaneja.

Pusikoitunut alue on ollut riidan alkamisesta asti vapaassa käytössä, eikä sitä ole aidattu. Pikisaaren asukkaille ei myöskään ole lähetetty tiedotteita sen pilaantuneisuudesta.

Ympäristötarkastaja Sara Piutunen Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta sanoo, että aitaamista ei ole nähty tarpeelliseksi, sillä löytyneet haitta-ainepitoisuudet ovat hyvin pieniä.

— Hiekkaa pitäisi syödä kilotolkulla, että siitä aiheutuisi terveydelle vaaraa.

Hänen mukaansa alueella liikkuessa kannattaa kuitenkin katsoa jalkoihinsa, sillä sieltä löytyy lohkareita ja metalliosia.

— Lasten ei kannata leikkiä siellä hiekkalaatikkoleikkejä.

Piutusen mukaan alueen käytön rajoittamista saatetaan harkita, jos puhdistaminen venyy.

Pikisaaressa on muitakin alueita, joilla tulee noudattaa varovaisuutta. Uimista Pikisaaren niemen rannoilla on syytä välttää, koska järven pohjassa voi olla teollisuustoiminnan aikaisia osia. Alueelle ei myöskään saa rakentaa yleistä uimarantaa tutkimatta pohjasedimenttien puhtautta.

 

 

Kirjoittaja:
Eevi Kinnunen