Ilpo Leskinen
Laatu on tänä vuonna määrää suurempi eteläkarjalaisten arkeologian harrastajien metallinetsinnässä. Veljekset Kari ja Pertti Hyvärinen ovat löytäneet muinaisesineitä Ruokolahden Utulasta, Saimaan rannalta.
Arvokkain löydös on tasavarsisolki, joka ajoitetaan alustavasti 600-luvun alkuun eli merovingiajalle (550/600-800 jKr.).
Löydökseen perehtynyt arkeologi Jukka Luoto kertoo, että solkityyppi on Länsi-Suomessa yleinen ja Itä-Suomessa harvinainen.
Esinemuoto on skandinaavinen. Samalla se kertoo länsisuomalaisesta vaikutuksesta aikansa asutuksessa. Solkia on Luodon mukaan pidetty pareittain olkapäillä.
Solkilöydös nostaa Utulan samaan sarjaan Ruokolahden Salosaaren ja Rautjärven Purnujärven kanssa. Näissä kaikissa on muinaislöytöjen perusteella asuttu jo ennen viikinkiaikaa (800-1050 jKr.).
Jarkko Lehtinen löysi Salosaaresta tasavarsisoljen, joka eroaa Utulan soljesta. Hyväriset löysivät Purnujärveltä häränsilmäkoristeisen napin. Esineet löytyivät noin neljä vuotta sitten ja edustavat merovingiaikaa.
Tutkija Ilkka Pylkkö pitää näitä kaikkia löydöksiä merkittävinä.
Pylkkö pitää mahdollisena, että asutus on jatkunut Utulassa lähes tauotta kivikaudesta nykypäivään.
Arvioon antaa aihetta se, että Utulan seudun rannoilta löytyy Etelä-Karjalan merkittävin lapinraunioiden keskittymä. Lapinrauniot ajoitetaan välille 1500 eKr.- 500 jKr. Ne ovat joko polttohautoja tai uhripaikkoja.
Utulan vastarannalla sijaitsee Äitsaaren Karoniemi, josta on löytynyt useita asutuskerrostumia 7 000 vuoden ajalta. Saimaan alueella muita merovingiajan kohteita on vain Mikkelissä ja Savonlinnassa.
Utulasta on löytynyt myös sormus sekä tekele, joka Pertti Hyvärisen arvion mukaan saattaa olla keskentekoinen hevosenkenkäsolki. Esineet voivat olla rautakauden lopulta, mutta niiden arviointi on kesken.
Hyväriset löysivät Utulasta harvinaisen metallisen matkaikonin, joka on 2,2 senttiä leveä ja pitkä.
Etelä-Karjalan menneisyyteen perehtynyt arkeologi Ville Laakso arvioi, että kyseinen ikonityyppi on 1600-1700-luvulta. Aiheena on Smolenskin jumalanäidin ylistys.
Koska löytöpaikkana on Utula, Laakso arvioi ikonin kuuluneen venäläiselle sotilaalle Vanhan Suomen (1743-1809) aikana.
1790-luvulla rakennettiin Suvorovin kanavat, joista Kutvele on lähistöllä. Siellä toimi venäläinen vartioasema, joten venäläistä sotaväkeä on liikkunut Utulassakin.
Ikoni voi Laakson mukaan liittyä sotilaan hautaan tai se on hukattu maastoon.