Helena Rissanen
Naiset johtavat ja omistavat suuria ja pieniä yrityksiä ja vaikuttavat yrittäjäjärjestöissä. Kun vertaistukea tai olkapäätä kaivataan, apu löytyy parhaiten kuitenkin naisyrittäjien omasta ringistä.
Kansainvälisen yrittäjäuran tehnyt lappeenrantalainen yrittäjäneuvos Pirjo Karhu on johtopaikoilla monissa paikallisissa ja valtakunnallisissa yrittäjäorganisaatioissa. Karhu sanoo edistäneensä pönötyksen vähentämistä ja madaltaneensa yrittäjänaisten mukaantulon kynnystä toimiessaan aikanaan Etelä-Karjalan kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana.
— Mukaan onkin saatu paljon uusia naisjäseniä, vaikka naisten kesken toimiminen on edelleen monelle naisyrittäjälle helpompi vaihtoehto.
Karhu on ensi vuonna 70-vuotta täyttävän Lappeenrannan yrittäjänaisten puheenjohtaja. Etelä-Karjalassa on naisyrittäjäyhdistys myös Joutsenossa. Nyt on tarkoitus laajentaa Lappeenrannan yhdistystä niin, että siihen kuuluisivat Lappeenrannan, Joutsenon ja Imatran naisyrittäjät.
— Tavoitteena on eräänlainen naisyrittäjien Saimaankaupunki. Lappeenrannassa on 150 jäsentä, ja laajennuksen myötä tarkoitus on kolminkertaistaa jäsenmäärä.
Naisyrittäjän vahvuuksina Karhu näkee sen, että naiset ovat tottuneet tekemään useita asioita yhtaikaa.
— Kokonaisuuden hallitseminen onnistuu. Riskinottohalu saattaa olla miehiä heikompi, mutta vastuuntunto usein parempi.
Lappeenrannan suurin naistyönantaja, Pääasia-kampaamoketjun omistaja Anne Partanen on toiminut naisyrittäjissä viitisen vuotta.
— Yhdistyksessä puhumme kaikkia kiinnostavista, melko arkisistakin asioista. Voimme jakaa niin hyvät kuin huonotkin hetket. Pohdimme esimerkiksi, miten selvitä, kun työntekijä jää äitiyslomalle, tai miten uskaltaa palkata uuden työntekijän.
Partanen pystyy liki 35 vuoden yrittäjäkokemuksella antamaan aloittaville yrittäjille tukea.
— Yrittäjäksi aikovalla pitää olla hyvä visio ja selvä päämäärä, mieletön kunnianhimo ja rohkeus, joka vie eteenpäin. On oltava valmis laittamaan itsensä likoon ja unohdettava työtuntien laskeminen.
Naisilta ei Partasen mukaan puutu niinkään rohkeutta vaan pikemminkin pitkäjänteisyyttä.
— Pitää käyttää aikaa ja tarmoa brändin luomiseen, itsensä tunnetuksi tekemiseen. Liiketoiminnan pyörittäminen vaatii näkyvillä oloa ja markkinointia.
Mutta ei homma Partasen mukaan pelkkää kilpailua saisi olla, vaan kollegoiden kanssa voisi tehdä enemmän yhteistyötä.
Imatran kaupungin hallintojohtaja ja lappeenrantalaisen lakiasiaintoimiston omistaja Marita Toikka kuuluu itse sekä Suomen yrittäjiin että naisyrittäjiin.
— Niillä on hiukan erilaiset roolit. Yrittäjillä on laajemmat neuvontapalvelut, ja naisyrittäjillä mahdollisuus ottaa huomioon yksin yrittävien tarpeet.
Järjestäytyminen on tärkeää myös julkisen vallan kannalta.
— Naisyrittäjien ääni saadaan paremmin selville järjestön kautta. Muuten ääni ei kuulu kunnolla.
Naisten yrityksiä toimii paljon palvelu- ja hoitoaloilla, ja yhdistyksen yhteydet esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiriin ovat yrittäjien etu.
Suomen yrittäjänaiset
Valtakunnallinen etujärjestö, joka edustaa mikro- ja pk-yrittäjiä.
Järjestöön kuuluu noin 70 paikallisyhdistystä ja lähes 6 200 jäsentä.
Lappeenrannan yrittäjänaiset on yksi Suomen yrittäjänaisten perustajajäsenistä.
Ensi vuonna molemmat viettävät 70-vuotisjuhlia.