Tyhjistä sote-kiinteistöistä tuli riesa kunnille

Sote-uudistus. Lakiluonnoksen perusteella kunnat joutuvat koville tyhjilleen jäävien terveydenhuollon tilojen takia. Lappeenrantaa rasittaisi 60 miljoonan euron kiinteistöriski.

Anne Kotiharju

Lappeenrannassa sote-uudistuksen jälkeen tyhjilleen jäävistä tiloista kertyy pahimmillaan 60 miljoonan euron kiinteistöriski.

-Noiden rakennusten ylläpitokulujen takia pitäisi leikata budjetista esimerkiksi kirjastotoimen tai 500 oppilaan lukion menojen verran, konkretisoi kaupungin strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen.

Sote-uudistuksessa maakunta saisi kuntayhtymän omistamat rakennukset kuten Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) keskussairaalan itselleen. Kuntien omistamat rakennukset esimerkiksi terveysasemat ja palvelukodit jäisivät kunnille. Maakunta sitoutuu vuokraamaan niitä kolme vuotta uudistuksen alkamisen eli vuoden 2019 alun jälkeen. Sen jälkeen ne saattavat jäädä ilman käyttöä.

Naukkarinen kuvailee tulevaa tilannetta yhdellä sanalla: ryöstö.

-Maakunta poimisi rusinat pullasta, ottaisi hyvät kiinteistöt sekä sopimukset ja jättäisi ongelmakiinteistöt Lappeenrannalle. Meiltä viedään omaisuus, mutta ei velkoja, minkä lisäksi meille jätetään kaikki riskit.

Rakenteilla oleva uusi K-sairaalakin on nyt kaupungille aiempaa huonompi investointi. Kaupunki ei missään nimessä halua vaikeuttaa päivystyssairaalan rakentamista, mutta se haluaa neuvotella Eksoten kanssa muuttuneesta tilanteesta. Päätös siirtää Armilan sairaala Kahilanniemeen tuleekin sote-uudistuksen takia nyt Lappeenrannalle aiottua kalliimmaksi.

-Kaupungin käsiin jää vuonna 2021 tasearvoltaan kahdeksan miljoonan euron arvoinen Armila, joka alaskirjataan. Sote-uudistuksen takia tyhjenevän Armilan tappioita ei nyt voikaan kattaa Eksoten toiminnasta saatavilla säästöillä, selvittää Naukkarinen.

Naukkarisen mielestä parasta kuntien sote-tilaongelmalle olisi, että sote-lakiluonnosta muutetaan. On edunvalvonnan paikka.

-Ongelmaa on vähätelty, eivätkä kaikki ole siihen vielä edes havahtuneet.

Naukkarinen huomauttaa, että nykytiedoilla kuntien olisi kannattanut antaa Eksoten velkaantua. Toteutetun alijäämien kattamisohjelmien ansiosta Eksotella on vähän velkaa, ja kuntien satsaukset menevät uudistuksessa maakunnalle.

Imatra havahtui jo kiinteistöhuoleen. Imatra ehdotti järjestelyä, jossa se antaisi Eksotelle Honkaharjun sairaalan kuntaosuuksien maksamisen sijaan.

Eksote selvitti, ettei järjestely lain mukaan ole mahdollinen. Imatra ei nyt aio ryhtyä vajaan miljoonan euron peruskorjauksiin, kun ei ole varmaa, miten pitkään Imatra voi saada vuokratuloja Honkaharjusta.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju